Uusi numero ilmestyi! Tilaajat ja alan liittojen jäsenet ovat saaneet lehden jo nyt, pikkuhiljaa lehtiä jaetaan myös kello- ja kulta-alan liikkeisiin ja kulttuuritaloihin. Jakelupisteet löydät tästä linkistä.Voit myös tilata lehden itsellesi postimaksun hinnalla sivuiltamme: www.kellokulta.fi
Störmforsin ruukki on tunnelmallinen matkailukohde itäisellä Uudellamaalla. Ruukin komeissa ja historiantäyteisissä maisemissa toimivat myös Ruukin Sepät. Strömforsin ruukin vanhat rakennukset veden äärellä ovat uskomattoman kauniita. Ruukin historia ulottuu Vapaaherra Johan Creutzin vuonna 1695 perustamaan kankivasarapajaan. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja laitettiin kulkemaan Kymijoen läntisintä päähaaraa pitkin ja silloinen Pyhtään pitäjä jakautui kahtia. Pitäjän Ruotsin puolta alettiin kutsua Ruotsin Pyhtääksi. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin sen ostivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell. Kaunis ruukkialue syksyn väreissä. Kuva: Julia Weckman Strömfors -nimi tulee omistajiensa sukunimien yhdistelmästä. Nohrström ja Forsell perustivat alueelle manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli aateloidun Jakob af Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukin 31-vuotiaana, kahden pienen lapsen äitinä. Historia kertoo, että vuorineuvoksettaren aika…
Kaveruus yhdistää monia tuoreiden suomalaisten kellobrändien kehittäjiä. Ilmarin perustajia yhdistää laatukellojen lisäksi rakkaus luontoon. Lapsuuden ajan kaveruus on monen viime vuosien aikana markkinoille tulleen suomalaisen kellobrändin taustalla. Yksi kiinnostava tulokas on kellomerkki Ilmar, jonka perustajia ovat lapsuuden ystävät Mathias Lassfolk, Kenny Ronkainen, Oliver Rotko ja Jouni Säilä. Heitä yhdistää ystävyyden lisäksi rakkaus luontoon, ja se näkyy selvästi Ilmarin kelloissa. LAATU JA LUONNONMUKAISET MATERIAALIT Kaksi Ilmarin perustajajäsenistä ovat kelloseppiä, joten vaatimukset koneistolle asetettiin korkealle heti alusta alkaen.Sveitsiläinen ETA 2892 A2 valittiin korkean laadun ja hyvän huollettavuuden perusteella. Ilmar kellon muotoilu ammentaa inspiraationsa Suomen luonnon karusta kauneudesta. ”Halusimme luoda kellon, jonka muotoilussa luonto välittyy myös kuluttajalle. Kellon valmistukseen tarvittavat materiaalit löytyvät Suomen rikkaasta luonnosta.” Ilmarin kellotaulun materiaaliksi valittiin visakoivu. Materiaalin orgaanisen kuvioinnin takia jokainen taulu on erilainen ja uniikki. Kellon hidas ja…
Helsingin Kaapelitehtaalla huolletaan kaikenlaisia kelloja pieteetillä ja vankalla ammattitaidolla. Watch Service Finland Oy on suomalainen kelloalan yritys, jolla on kellojenhuoltojen ja korjausten lisäksi omaa varaosien, työkalujen, rannekkeiden ja paristojen maahantuontia. HYVÄT NÄKYMÄT Yrityksen historia ulottuu kolmen sukupolven päähän aina vuoteen 1943, jolloin Toivo Kuitto aloitti kellojen korjauksen sotainvalidien kelloseppäkoulutuksen jälkeen. Kari Kuitto aloitti vuonna 1987 ja Antti Kuitto vuonna 2002. Nykyisellä nimellään osakeyhtiö on toiminut vuodesta 2015.Kello & Kulta lehden toimitus kävi vierailulla WSF:n Helsingin toimipisteessä lokakuussa. Yrityksen tiloja ja toimintaa esittelee Kelloseppäkoulussa pitkän uran opettajana tehnyt kelloseppä Jouni Pöllänen, joka ryhtyi yrityksen osakkaaksi noin kolme vuotta sitten. Näkymät työhuoneesta Kaapelitehtaan kolmannesta kerroksesta Lauttasaaren suuntaan ovat hulppeat.”Uusiin tiloihin muutettiin vuoden alussa. Maisemat tulivat kaupan päälle”, kertoo Pöllänen tyytyväisenä. TYÖKOKEMUSTA RIITTÄÄ Avarassa ja valoisassa aulassa asiakkaita ottaa vastaan jo Kuiton liikkeelle…
Kaiverrus on tärkeä osa korun tai kellon viimeistelyä. Sillä saadaan tuotteeseen henkilökohtaisuutta, joka antaa syvemmän merkityksen. Kaivertaminen on kultasepänalan osa-alue, joka jää usein varjoon. Kaiverruksella voidaan saada koruun tai kelloon kuitenkin henkilökohtainen ja tärkeä merkitys. Kai ja Hanna Knutsson ovat pitkän linjan kultaseppäyrittäjiä. Kultasepänliike ja kaivertamo on ollut toiminnassa jo yli 30 vuotta Helsingin keskustassa Fabianinkadulla. Knutssonit kävivät aikoinaan molemmat Westendin Invalidien Ammattioppilaitoksen kultasepänlinjaa. Opiskelun aikana Hanna oli kesätöissä kaivertamolla ja pääsi silloin tutustumaan sen monipuoliseen työkenttään. Hanna muistelee, että silloin kaiverrettiin muun muassa tietokoneiden näppäimiä, joita vietiin Amerikkaan. Kultaseppäkoulussa opiskeltiin jonkin verran käsikaiverrusta. Varmuutta ja rutiinia käsikaiverrukseen on tullut töitä tehdessä. Iso osa töistä on ollut korujen lisäksi erilaisia liikelahjoja, jotka voivat olla melkein mitä vaan, kynistä lapioihin. Knutssonien liikkeessä keskityttiin alusta lähtien konekaiverrukseen. Se mahdollistaa suurien määrien kaivertamisen…
