Maakuntakierros

Kello & Kulta -lehti kiertää Suomea ja nostaa esiin pitkään katukuvassa näkyneitä Kello & Kulta -liikkeitä sekä näiden yrittäjiä. Uusimmassa lehdessä esiteltiin mm. toimija Etelä-Suomesta:

AURUM PORVOO


Kultaseppä Valtteri Honkapää toivottaa tervetulleeksi kultasepänliike Aurumiin Porvoon idyllisessä vanhassa kaupungissa osoitteessa Välikatu 3. 
Aurumin liiketilassa historiaa ei voi sivuuttaa, se on läsnä kaikkialla. Aurumin myymälätila sisustuksineen on alkuperäisessä kunnossa pikkuruutuisine kaapistoineen ja fasettihiottuine laseineen. Ainutlaatuiset ja edelleen käytännölliset myymäläkalusteet ovat kultasepänliikettä varten käsin rakennettu Max Frelanderin suunnitelmien mukaan vuonna 1916. Porvoon ensimmäinen kultasepänliike aloitti jo vuonna 1863 August Anselm Almin johdolla Jokikadulla. Vaiheittain kultaseppätoiminta siirtyi Välikadulle ja nykyinen Almin ”uusi” verstas rakennettiin 1925-26. Sepät siirtyivät työskentelemään myymälän takatilaan ruutuikkunoista kajastavan luonnonvalon ääreen. Honkapää ja hänen ”paras ja ainoa työntekijänsä” Ester Nurminen jatkavat kultasepäntyön perinteitä käyttäen pajan sata vuotta vanhoja työkaluja ja välineitä, kuten puolipyöreää valssia, jolla tehdään sormusaihioita.

Alun perin Valtteri Honkapää kiinnostui kultasepäntöistä kelloseppäisänsä kautta. Käsillä tekeminen kiinnosti, ja Honkapää kävi ensin Kelloseppäkoulun erikoismyyjäkurssin. Hän sai töitä opettajansa Nora Seeckin kultasepänliikkeestä Porvoosta, ja Honkapää opiskeli työn ohella kultasepäksi oppisopimuksella. Muutamaa vuotta myöhemmin Honkapää siirtyi työntekijästä omistajaksi vuonna 2000. Yrittäjäksi ryhtymistä Honkapää ei ole katunut. Tai on, mutta niin lyhyitä aikoja ettei niitä kannata juuri mainita!

”Olen viihtynyt ja jaksanut tässä työssä tosi hyvin.”

Jännittäviäkin vaiheita on eletty. 1980-luvun alkupuolella Porvoon kaupunki suunnitteli purkavansa puutalot ja tilalle olisi rakennettu 2-kerroksinen parkkihalli. Kultaseppä Berndt Lindholm ymmärsi kiinteistön kulttuurihistoriallisen arvon, ja kultasepänliikkeen jatkumon merkityksen niin asiakaskunnalle kuin kultasepän alalle. Hän alkoi ajamaan rakennusten suojelua ja valtioneuvosto määräsikin kiinteistön suojelluksi vuonna 1985. Kultasepänliikkeessä ja -verstaassa suojelu ulottuu myös sisätiloihin, joissa saa tehdä vain ennallistavia muutoksia. Mitä tahansa ei kuitenkaan voi tehdä.

”Tämä onkin vähän kuin toimiva museo”, Valtteri heittää.

Vuonna 2005 kaupunki myi kiinteistön Honkapäälle. Liiketilan osto on luonut turvallisuudentunnetta toiminnan jatkumiselle. Kauppapaikka on keskeinen. Kaikki Porvoon vanhaankaupunkiin tulijat kulkevat tätä reittiä.

”Joskus kuitenkin tulee palautetta, että myymäläämme on hieman hankala löytää. Hillitty ulkoasu ja rajoitteet ulkomainoksiin liittyvät vanhaan rakennuskantaan. En halua laittaa esille räikeitä mainosjulisteita, vaan kunnioitan vanhan kaupungin tunnelmaa.”

Aurum profiloi itsensä kultasepänliikkeeksi, jossa kaikki tehdään käsin, perinteisillä tavoilla. Kultasepän töitä toteutetaan laajalla skaalalla, myös korjaus- ja muutostöitä.

”Suunnittelemme ja valmistamme uniikkikoruja, tai uusinnamme asiakkaiden vanhoja koruja. Käytämme mielellään kierrätettyä raaka-ainetta, ja pyrimme ekologiseen toimintaan ja kestävän kehityksen työtapoihin. Jos joku asia on korjattavissa, niin mielellämme pyrimme korjaamaan tai uusintamaan. Palvelemme kaikkia asiakkaita kaikissa koruihin liittyvissä asioissa ja haluamme pitää palvelut korkealla tasolla.”

Töitä riittää uniikkikorupuolella ja aika ei juuri riitä sarjojen valmistukseen. Aurum myy kuitenkin myös muiden kotimaisten pienvalmistajien laadukkaita, mutta kohtuuhintaisia tuotteita.

”Sellaisia korutuotteita, mitä välttämättä muut eivät myy.”

Parasta Honkapään mukaan ovat tyytyväiset asiakkaat.

”Suora ja rehellinen palaute hyvästä työstä. Asiakkaat palaavat meidän luoksemme. Se on hyvä palaute. Me toimimme kasvavalla alueella, tämä kauppapaikka on ollut 20 vuotta sitten hyvällä paikalla, ja 20 vuoden päästäkin tämä on hyvällä paikalla. Vanhan Porvoon tunnettuus on erinomainen. On tärkeää, että mielikuva esim. käsityöläisyydestä ja historiasta, johon Porvoon vanha kaupunki yhdistetään, on aito.”

Teksti ja kuvat: Julia Weckman