Suomalaisia rannekellomerkkejä on vuosikymmenten varrella ollut useita. Myös tällä hetkellä niitä löytyy, jos osaa etsiä.
Historiallisesti tarkastellen suomalaisia rannekellomerkkejä on kymmeniä. Muun muassa tällaisia aikarautoja on ollut kaupan: Ahma, Ankkuri, Haka, Ilves, Jenny, Karhu, Kippari, Kotka, Lepakko, Tiikeri sekä Margo ja Stima, jotka olivat niin sanottuja ”paperinkeräyksenkelloja”.
Sveitsissä toimi takavuosikymmeninä useita kellotehtaita, jotka tekivät asiakkaille juuri sen merkkisiä kelloja kuin he halusivat. Kyse oli niin sanotuista private labeleista.
Parhaiten tunnettu ”Suomi-kello” on Leijona, jota on ollut kaupan jo yli 100 vuotta. Tosin sen valmistus on sittemmin siirtynyt Aasiaan – hintavammat ”Sveitsi-Leijonat” ovat kuitenkin taas ilmestyneet kauppoihin.
OSAAMISTA JA AMMATTITAITOA
Tällä hetkellä suomalainen kellokulttuuri elää kukoistuskauttaan. Sen innoittamana markkinoille on ilmestynyt kelloja, jotka ovat suomalaisten suunnittelemia, teettämiä, kasaamia tai osin tekemiäkin kelloja. Suomalaiset kellobrändit voi karkeasti ottaen jakaa neljään ryhmään.
Ensinnä ovat kellosepät, ammattilaiset, jotka tekevät omalla nimellään tai brädinimellään kelloja. Näitä kellontekijöitä voi kutsua nimellä ”itsellinen kellontekijä” eli ”independent watchmaker”.
Suomessa toimii yksi iso independentti, Stepan Sarpaneva. Hänen Sarpaneva- ja S.U.F. Helsinki -nimillä myytävät kellot ovat vakiinnuttaneet asemansa kelloharrastajien toivelistoilla – myös maamme rajojen ulkopuolella. Helposti tunnistettava S.U.F-Paroni vilahtaa tuon tuosta televisiossa juontajien ja julkkisten ranteissa.
Myös esimerkiksi Rajamäen kellotehdas, De Motu ja Rönkkö ovat tähän kategoriaan kuuluvia, mutta huomattavasti pienempiä brändejä.
Kari Voutilainen tekee tunnettuja ja palkittuja Voutilainen-kellojaan, mutta
Sveitsissä. Hän on yksi maailman arvostetuimpia independent-kellontekijöitä. Nuorempi tulokas Torsti Laine tekee Laine -merkkisiä kellojaan myös Sveitsissä.
”SUOMESSA SUUNNITELTU”
Toinen ryhmä suomalaisia kellobrändejä ovat sellaiset yritykset, jotka suunnittelevat kellonsa Suomessa, mutta jotka kootaan muualla, tavallisimmin Kiinassa. Tästä ovat esimerkkejä marraskuun 2019 Kello & Kulta -lehden sivuilla esiteltävä Rohje, edellisessä lehdessä esitelty Aarni sekä toinen puukellobrändi, turkulainen Woobs, jonka malleissa käytetään myös sveitsiläisiä kvartsikoneistoja.
Joensuuhun rekisteröity Aika & Tarkka Oy on Pook Watches -brändin takana. Se kertoo verkkosivullaan olevansa ”suomalaisten suunnitelma suomalaisille”. Pook Watchesin bränditarinassa puhutaan sukeltamisesta
ja siihen myös kellon muotokieli viittaa.
Toiseen ryhmään kuuluu tavallaan myös Leijona, vaikka se onkin suuri ja vakiintunut brändi, lähes instituutio. Leijona-mallisto uudistuu tiuhaan ja tarjonta on laaja.
KÄSITYÖTÄ JA ELEKTRONIIKKAA
Kolmannen suomalaisten kellontekijöiden ryhmä on vahvasti taidekäsityöhön liittyvät kellot, jotka saattavat olla yksilöllisiä. Esimerkkeinä tästä suuntauksesta ovat Ilmar, jota mainostetaan suomalaisten artesaanien taidonnäytteenä sekä Savu Design, joka valmistaa kellonsa käsityönä hopeasta. Taidekäsityönä tehdyt kellot ovat yleensä uniikkeja. Neljännen ryhmän suomalaisia kelloja muodostavat Suunto ja Polar, jotka tekevät rannetietokoneita, sykemittareita, harjoitus- ja urheilukelloja. Niitä näkee urheilijoilla ja vapaa-ajan treenaajille, mutta myös takavuosina poliitikoilla, kuten Alexander Stubbilla ja Jyrki Kataisella pukukellona.
Teksti: Olli Seppälä Kuva: Pook Watches
Juttu julkaistu marraskuun 2019 Kello & Kulta -lehdessä.