Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt.
UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT
Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä.
MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT
Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt, akateemisesti koulutetut henkilöt, taiteilijat ja kulttuuriväki. Melliniltä tilattiin lahjakoruja Helsingin yliopiston yleisille seppeleen sitojattarille ja suositulle oopperalaulaja Emma Engdahlille. Aurora Karamzinin tiedetään myös hankkineen koruja Melliniltä.
ARKEOLOGINEN KORUTYYLI
Arkeologinen korutyyli syntyi Euroopassa etruskien ja Kreikan hautalöytöjen innoittamana. Kultasepät ryhtyivät jäljittelemään hautalöytöjä etsiessään omaa kansallista identiteettiään. Arkeologisen korutyylin vaikutteet levisivät Euroopan isoissa kaupungeissa suurten teollisuusnäyttelyiden myötä.
Arkeologiset korulöydöt tekivät filigraani- ja granulointitekniikat tunnetuksi noin 1840-luvulta alkaen. Etruskien hautalöydöt tehtiin Italiassa, jossa kultasepät ryhtyivät kopiomaan hautalöytöjä. Arkeologisen korutyylin koruissa käytettiin erityisesti granulointitekniikkaa, jota oli käytetty etruskien koruissa.
Tanskassa Vilhelm Christensen (1822–1899) sai ideansa koruihin tanskalaisista hautalöydöistä ja muinaispohjoismaisesta muotokielestä. Tuohon aikaan Suomesta ei ollut tehty arkeologisia korulöytöjä. Otto Roland Mellin kiinnostui tanskalaisesta arkeologisesta korutyylistä ja toi sen Suomeen. Suomessa Mellinin kultasepänliike oli johtava yritys ja tuotanto kukoisti 1870–80-luvuilla.
GRANULOINTITEKNIIKKA
Arkeologisen korutyylin mukaisissa Mellinin liikkeen valmistamissa koruissa elementteinä olivat lankatyö, stanssattu kupurasolkipohja, erittäin vaativat filigraani- ja granulointitekniikat. Korumallien pohja on tehty stanssaamalla ja pintaan on tehty koristeelliset filigraani- ja granulointikoristeet.
Antiikkinen granulaatio-tekniikka perustuu metalliosien yhteen liittämiseen ilman juotteita. Kullan sulamisen helpottamiseksi käytettiin kolloidista juotosmenetelmää, jolloin kultaosat siveltiin välittäjäaineella, joka sulattaa metallin pinnan normaalia alemmassa lämpötilassa, sekä pohjalevy että lanka ja rakeet sulautuvat yhdeksi aineeksi.
HOPEATUOTANTO
Mellinin kultasepän työhuoneilla valmistettiin ylellisyysesineitä ja arvokkaampia käyttöesineitä; näitä olivat esimerkiksi ruokailuvälineet, tarjoiluastiat, kirjoitusvälineet, sikarirasiat, sormustimet, kynttiläsakset, neulavadit ja partasudit koteloineen sekä silmälasit koteloineen. Kiinnostavimpina hopeaesineistä voidaan mainita kookospähkinän kuoresta tehty malja vuodelta 1871, upea taidonnäyte on myös vuonna 1876 valmistunut kaiverruskoristeinen kahvikalusto.
TYÖHUONE JA KALUSTEET
Mellinin maineikas kultasepänliike sijaitsi Pohjois-Esplanadilla Gasellin korttelissa, tontilla numero kahdeksan. Roland Mellin rakennutti liikeja asuintalon vuonna 1839, ainakin silloin on piirustukset päivätty. Arkkitehtinä toimi luultavasti Karl Alexander Engel.
Mellinin käyttämät nimileimat olivat RM tai R Mellin. Roland Mellin leimasi vuosina 1833–1869, vuosileima. Otto Roland Mellin leimasi vuosina 1860–1907. Gustaf Roland Mellin 1896–1898 (1901).
Kun Johan Arvid Oksanen perusti kellosepänliikkeen vuonna 1906 Sipoon Nikkilään, hän kalusti sen Otto Roland Mellinin liikkeen jäämistön huutokaupasta. Kalusteet ovat peräisin 1880–90-luvuilta. Ne päätyivät museoon lahjoituksena Oksasen liikkeen lopetettua toimintansa Saara Oksasen kuoltua vuonna 1994.
TYÖNJOHTAJA PETTER AIRAKSINEN
Otto Roland Mellin hyödynsi taitavia alihankkijoita, jotka sitoutuivat tekemään koko tuotantonsa vain heille. Yksi heistä oli (Petter) Pekka Airaksinen. Hän pestautui aluksi työnjohtajaksi Mellinille vuonna 1876. Muutaman vuoden jälkeen hän perusti oman yrityksen ja teki vuosina 1879–1894 alihankintaa vain Mellinille omassa työpajassaan. Hän erikoistui nimenomaisesti arkeologisen tyylin koruihin. Petter Airaksinen leimasi omalla PA nimileimalla vuodet 1871–1998.
”Roland ja Otto Roland Mellin – Helsingin maineikkaat kultasepät 1800- luvulla” -näyttely avoinna Suomen Kello- ja korumuseo Kruunussa 5.4.–1.10.2023. Osoite: Ahertajantie 3, Espoo.
Teksti: Essi Pullinen
Kuvat: Suomen kello- ja korumuseo Kruunu