”Instrumentit ovat ainoa asia, mihin lentäjä voi ilmassa luottaa”, aloittaa De Motun toimitusjohtaja, pitkän uran lentäjänä ja navigoinnin opettajana tehnyt Markku Lehti.
Lauseeseen kiteytyy yrityksen vaatimus äärimmäiseen tarkkuutteen G-voimien mittaamiseen erikoistuneissakin ilmailualan ammattilaisille ja harrastajille suunnatuissa kelloissaan. G-voimien seuranta on ilmassa äärimmäisen tärkeää, sillä tietyn rajan ylittäminen johtaa lentäjän tajunnan menettämiseen ilmassa. Siitä kohtalokkaana seurauksena on koneen hallinnan menettäminen. Instrumenttien muuntamista vastaamaan lentäjien vaatimaa tarkkuutta rannekellomuodossa on moni valmistaja yrittänyt, vain De Motu on siihen todistettavasti pystynyt.
De Motun tuotesuunnittelusta, teknologiasta ja brändin ulkoasusta vastaava Valdemar Hirvelä kertoo idean mittauslaitteistojen kehittämiselle kellon muodossa syntyneen jo Ilmavoimien teknillisen koulun vuosiensa aikana. ”Näin markkinoilla kelloja, jotka olivat korkeusmittareiksi naamioituja kelloja vailla oikeaa toiminnallisuutta.” Markki Lehti lisää: ”Lentäessäni työkseni liikun luonnollisesti paljon kansainvälisissä ilmailualan piireissä ja havaitsin käytännössä tarpeen tuotteellemme.” ”Luksuskelloja haluavat ovat erittäin valveutuneita ja heitä kiinnostavat brändien taustat. Markkinoilla on aina tilaa itsenäisille, joustavuutta ja räätälöityjä tuotteita valmistaville yrityksille, joilla on hyvä tuote ja tarina”, Hirvelä toteaa viitaten De Motun toimintaan.
De Motun toimitilojen sijainti on merkittävä sen asiakaskunnalle ja yrityksen brändille. Helsinki-Malmin lentokentälle tullaan pitkien matkojenkin päästä kokeilemaan kelloja ja tapaamaan yrityksen palveluhenkistä henkilökuntaa paikan päällä. ”Näinä verkkokaupan aikoina asiakkaat arvostavat, kun voivat pidellä tuotetta fyysisesti kädessään ja tuntea kellojen tarinan herävään henkiin aidossa miljöössä”, kiteyttää Hirvelä. Yrityksen tiloihin tullessa pääsee näkemään lentokenttähallissa lepäileviä koneita ja itse toimitiloissa on Lehden ilmailuaiheisen keräilijäharrastuksen vuoksi esillä esineitä, joista ilmailumuseokin on kiinnostunut. Lisäksi heillä on kävijälle aina kerrottavanaan mielenkiintoisia henkilökohtaisia tarinoita ilmailualalta. ”On todella sääli ja suuri kulttuurihistoriallinen menetys Suomen ilmailualalle, jos Malmin lentokentän toiminta loppuu. Pelkästään paikallakäynti on monelle elämys”, kuittaa Markku Lehti.
Lue koko juttu Kello & Kulta -lehdestä! Lehteä on saatavilla lukuisista kello ja kulta-alan liikkeistä ympäri Suomen.
Jutun teksti Elina Halla, kuvat De Motu