Liitolla on ollut suuri merkitys alan säilymiseen ja kehittymiseen.
Tasan 120 vuotta sitten, lokakuun 15.–16. päivä, kolmekymmentä Suomen kulta- ja hopeaseppäliikkeenharjoittajien jäsentä kokoontui hotelli Kämpissä Helsingissä perustaakseen Suomen Kultaseppien Liiton. Keskustelu kultaseppien yhteistoiminnasta oli jo aloitettu vuonna 1887, jolloin tehtiinkin periaatteellinen päätös yhteisen liiton perustamisesta. Asialistalla uuden liiton toiminnaksi oli leimaustutkinnon järjestäminen, alaa koskevien asetusten tarkistaminen, leimausjärjestelmän uudistaminen, tuontitavaran tarkastaminen, hintojen yhtenäistäminen, keskinäisen kilpailun hillitseminen sekä koulutuskysymykset. Asioita, jotka olivat tuolloin, ja ovat pääosin edelleen liiton toiminnassa keskiössä, vaikkakin uudessa ajassa ja kontekstissa.
ALAN TARPEET
Kultasepän ammatin kehittäminen oli alkuaikojen toiminnassa päällimmäisenä. Ammattia koskevien asetusten tarkistaminen ja leimaustutkinnon aikaansaaminen olivat silloin tärkeitä tavoitteita. Siihen tartuttiin julkaisemalla kultasepänalalle oppikirja,
Kultaseppien käsikirja, vuonna 1909. Kultaseppäkoulu sen sijaan perustettiin liiton toimesta Helsinkiin vasta myöhemmin, vuonna 1910. Oppikirjan lisäksi katsottiin myös tärkeäksi julkaista liitolle äänenkannattaja. Kultaseppien Lehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 1926. Käsikirjan painoksesta vuodelta 1945 otettiin seitsemän vuotta sitten 300 kpl:en faksimilepainos, joka myytiin loppuun
hetkessä. Kultaseppien käsikirja elää siis edelleen aktiivisena alan historian tietolähteenä uudempienkin sukupolvien ammattikirjastoissa.
Suomen Kelloseppäliiton ja Suomen Kultaseppien Liitto ry:n toimesta julkaistava Kello & Kulta- lehti täyttää 100 vuotta vuonna 2026, (nyt myös kultaseppien osalta, kun Kelloseppien lehden ensimmäinen numero ilmestyi jo 1921) ja se lienee tänä päivänä alamme ainoa kirjallinen dokumentointi.
Vuosikymmenten saatossa ala, yhteiskunta, sen tarpeet ja kulttuuri ovat eläneet ja liiton yleiset päämäärät ovat pysyneet hyvinkin
samana, toimintatapojen ja -edellytysten muuttuessa tähän aikaan ja olemassa oleviin resursseihin sopiviksi. Suomen Kultaseppien liitto ry. oli perustettaessa tuotantolaitosten, kauppiaiden ja tukkureiden liitto, johon yksittäisillä käsityöläisillä ei ollut pääsyä. Tänä päivänä liiton jäsenkunnasta valtaosa on käsityöyrittäjiä, jotka työllään ylläpitävät kotimaista käsityötaitoa ja vievät maamme perinteikästä kultasepänosaamista eteenpäin.
YHTEISTYÖ JA KOULUTUS
Mikä Suomen Kultaseppien liiton rooli on nykyään ja miten se näkyy? Edelleen, kuten silloin 120 vuotta sitten, toimialalla tarvitaan sen virallinen edustaja ja ääni. Tämä tulee selkeästi esille, kun alamme lainsäädäntöjä muutetaan, koulutusta uudistetaan, tai kun kansainvälisiä käytäntöjä, kuten nomenklatuuria eli nimistöä ja alamme ohjeistusta sovelletaan ja uudistetaan. Tätä kansainvälistä tehtävää varten liitto tekee yhteistyötä ja ylläpitää suhteita organisaatioihin, kuten esimerkiksi CIBJOON, Natural Diamond Counciliin, European Jewellery Federationiin, sekä luonnollisesti pohjoismaisiin liittoihin ja gemmologisiin yhteisöihin. Nämä verkostot ovat erityisen arvokkaita ja muistuttavat maailmalla myös meidän olemassaolostamme.
Laadukas koulutus on A ja O sekä elinvoimaisen toimialan edellytys. Savonia-ammattikorkeakoulu on Suomessa tällä hetkellä ainoa oppilaitos, joka tarjoaa korkeampaa kultasepänalan koulutusta korumuotoilun linjallaan. Tätä kolmannen asteen koulutusta on ikävä kyllä vähennetty, kun sitä tulisi vain lisätä. Toisen asteen koulutusta on kuitenkin kehitetty ja opetushallitus on laatinut uusia tutkintoperusteita sekä artesaani-ammattitutkinnolle että erikoisammattitutkinnolle. Tähän työhön Suomen Kultaseppien liitto osallistuu aktiivisesti ja viimeisimpänä saavutuksena voidaan pitää uhattuna olleen hopeasepän ammattinimikkeen säilyminen. Toisen asteen koulutuksen tason ylläpitäminen on kuitenkin haasteellista jatkuvien säästöjen takia. On erityisen tärkeää, että alamme edustajat
ovat mukana koulutustemme sisällön suunnittelussa.
SÄILYTETTÄVÄ ALA
Vuonna 2023 saimme kultasepäntyön merkittyä elävän perinnön kansalliselle listalle Suomen Kultaseppien liiton ja Kello- ja korumuseo
Kruunun aloitteesta. Tämä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaiseen kansalliseen luetteloon pääsy on tärkeä asia työssämme alan hiljaisen tiedon säilyttämisessä ja dokumentoinnissa. Museotoiminnan kehittäminen ja tukeminen onkin ollut liitolle prioriteettina uudistetun Museo Kruunun aukeamisesta lähtien. Tukemalla ja osallistumalla museon toimintaan olemme voineet edesauttaa korukulttuurin ja sen eri muotojen laajempaa esittämistä kuluttajille, sekä edesauttaa alamme tunnettuutta, dokumentointia
ja hiljaisen tiedon säilyttämistä. Tähän tärkeään työhön tarvitaan jatkuvasti aktiivisia uusia vastuunkantajia ja visionäärejä, jotta liiton
pitkäjänteinen ja ansiokas työ yhteisen alamme eteen jatkuisi aktiivisena seuraavallekin 120-vuotiselle taipaleelle.
Juhlavuottamme kippistettiin Kuopiossa minimessujen, juhlaseminaarin ja -illallisen merkeissä 14.–15.11. yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Raportti seminaarista löytyy Kello & Kulta -lehden 2026 kevätnumerosta.
Teksti: Hanna Korhonen, Suomen Kultaseppien Liitto ry:n puheenjohtaja
Kuvat: Suomen Kultaseppien Liitto ry:n arkisto