Kolme nurmijärveläistä kaverusta onnistui siinä, mistä monet vain haaveilevat. He perustivat oman kellomerkin, Aarnin.
Helsingin Ullanlinnassa, Johanneksen kirkon kupeessa sijaitsee katutasossa toimisto. Äkkinäinen veikkaisi, että kyse on jostain suunnittelu- tai mainostoimistosta. Ovessa lukee Aarni. Tarkempi kurkistus takahuoneisiin paljastaa, että täällä myydään jotain. Isoja ja pieniä laatikoita näkyy runsaasti. Aarni valmistaa puisia kelloja. Puiset rannekellot on muutamassa vuodessa nousseet suosituksi kulttituotteeksi, jollainen on nähty televisiossa niin laulukilpailun valmentajan kuin linnajuhlien vieraan ranteessa.
Puinen kello ei ole uusi juttu, mutta juuri nyt se puhuttelee ilmastohuolen, vihreiden arvojen, ekologisuuden ja luomun aikana. Puuranneke on myös lämmin ja luonnonmukainen. Aarni on kolmen Nurmijärven Klaukkalassa jo kouluaikana tutustuneen kaveruksen perustama yritys. Niklas Tuokko ja Pyry Alamäki ovat koulutukseltaan kauppatieteilijöitä, Samuli Koivistoinen metsätieteilijä.
SAUNANLAUTEILTA TUOTANTOON
Bränditarina – joka on kuulemma myös tosi – menee niin, että Pyry Alamäki oli Kanadassa opiskelijavaihdossa 2014. Sieltä palattuaan hän kävi Samulin kanssa saunomassa Pyryn luona. Lauteilla vaihdettiin kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Jossain vaiheessa puheeksi tulivat kellot, joita kaveruksilla oli aina ollut, mutta varsinaisia kelloharrastajia heistä ei kukaan ollut. Minkälainen voisi olla mieluinen kello? Alamäki oli nähnyt Kanadassa puisen rannekellon. Syntyi idea tehdä sellaisia myös suomalaisesta puusta. Asiaa haudottiin, suunniteltiin ja selviteltiin tarkkaan puolisen vuotta ja kesällä 2015 omaan verkkokauppaan ilmestyivät ensimmäiset Aarnit.
Aarnin kellokoneisto on sveitsiläisen ETAn kvartsi, puu tulee Suomesta, jossa se sahataan määräkokoisiksi aihioiksi. Puu työstetään Shenzhenissä Hongkongin naapurissa Kiinassa, jossa kellot myös kootaan. Yhdessä mallissa eli Aurorassa käytetään japanilaista Miyotan koneistoa. Aarni-kelloihin käytetään suomalaista puuta, kuten visakoivua, jalavaa ja saarnia, jos se suinkin on mahdollista. Tammi, pähkinäpuu ja eebenpuu sen sijaan tulevat ulkomailta. Parhaillaan Aarnilla on suunnitteilla rajoitettu 300 kappaleen erä kelloja, joiden rannekkeet ja kellorungot tehdään Helsingin Mechelininkadulta vuonna 2017 kaadetuista lehmuksista.
KOLMEN VUODEN TAKUU
Aarni-kelloja myytiin viime vuonna noin 5000 kappaletta. Toimitusjohtajana toimivan Niklas Tuokon mukaan tavoitteena on tuplata määrä tänä vuonna. Yritys työllistää tällä hetkellä perustajien lisäksi puolitoista työntekijää. Tuokon mukaan myös kansainvälistyminen on Aarnin suunnitelmissa tämän vuoden aikana. Varsinkin Japanissa on kiinnostusta suomalaisuudelle ja pohjoismaisuudelle, jota Aarni-kellot pyrkivät henkimään.
Kelloja on verkkokaupan lisäksi saatavissa yli 30 jälleenmyyjältä. Malleja on neljä, Loihi, Vega, XO ja Aurora, versioita yhteensä 12. Vuosittain on tarkoitus lanseerata pari uutta mallia. Moni epäilee puisen rannekkeen kestävyyttä, mutta Aarnin perustajat vakuuttavat kellojen kestävän ja he antavat niille kolmen vuoden takuun. Aarnilla vannotaan laadun ja avoimuuden nimiin. Kelloihin käytettävä puu on tiivistä ja kovaa, eikä osia ei ole käsitelty muuten kuin kevyesti öljyämällä. Kotimainen puumateriaali toimitetaan Aarnille Fiskarsilta. Kelloihin, kuten puusepäntyöhön yleensäkin käytettävä puu täytyy kuivata ajan kanssa hyvin.
KASVU-URA LÖYTYI
Aarnin kellomallit suunnitellaan porukalla. Niklas Tuokko tekee yleensä perusmallinnuksen ja sitä hiotaan joukolla. Aarni-kelloja on suunnattu samalle kohderyhmälle, joka ostaa 100-200 euron hintaisia muotikelloja. Aarnien hinnat vaihtelevat 150 euron molemmin puolin. Aarnien mukana toimitetaan työkalut, joilla linkkulukkoisen rannekkeen lyhentäminen onnistuu itse. Osassa Aarnin uusia malleja puuta on vain kellokehässä, ranneke on hirvennahkaa.
Suomessa on viime vuosina ollut useita yrityksiä oman kellomerkin perustamiseksi, mutta useimmat niistä ovat hiipuneet. Aarni sen sijaan on löytänyt kasvu-uran. Aarnin valikoimiin kuuluvat myös puusankaiset aurinkolasit sekä korkista ja nahasta tehdyt lompakot.
Puisia kelloja Suomessa tehtiin jo 1990-luvulla, mutta sitten ne katosivat hetkeksi markkinoilta. Tällä hetkellä Aarnin lisäksi puisia kelloja Suomessa valmistuttavat ainakin Woobs ja Kone Gear. Maailmalla puisia kelloja tekeviä merkkejä on tarjolla runsaasti.
Teksti: Olli Seppälä, kuvat: Olli Seppälä ja Aarni
