Kansainvälisen meripihka-aiheisen korukilpailun näyttely on esillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa 1.7. – 1.8.2021.Viime kesänä pidettäväksi suunniteltu Aqua Ambra Aquila korukilpailun näyttely Merikeskus Vellamossa jouduttiin koronanpandemian takia perumaan. Tulevana kesänä pääsemme kuitenkin ihailemaan kilpailun finalisteja, sekä palkittuja töitä. Näyttely on esillä Merikeskus Vellamon Ruuma galleriassa. Tervetuloa viettämään kulttuuripäivä Kotkassa!
Kahdeksantoista suomalaisen korutaiteilijan ja -suunnittelijan töitä esitellään Design Shanghai 2021:ssä kesäkuun 3.-6. Projektia rahoittavat SKR, Frame Art Finland, Korutaideyhdistys ry ja Galleria GAo ShAn. Osallistumisen teema on Natural. Aesthetic and Timeless keskittyen suomalaisen nykykorun perusolemukseen. Iittala on ainut suomalainen yritys, joka on edustettuna tapahtumassa, kuten osallistujalistasta käy ilmi https://www.designshanghai.com/exhibitors. Osallistuminen Aasian suurimpaan design-alan tapahtumaan havainnollistaa suomalaisen korun historiallista kehityskaarta painottuen nykypäivän taitaviin korutaiteilijoihin ja -suunnittelijoihin. Useimmat taiteilijat ovat tunnettuja joko Suomessa, tai ehkä hieman yllättävämmin, heidät tunnetaan jopa paremmin ulkomailla. He ovat Aino Favén, Elina Honkanen, Harri Syrjänen, Heli Kauhanen, Inni Pärnänen, Jaana Junkkaala, Janna Syvänoja, Juhani Heikkilä, Kirsti Doukas, Kristian Saarikorpi, Matti Mattsson, Melitina Balabin, Nikolai Balabin, Tarja Ahola, Tarja Tuupanen, Terhi Tolvanen, Tuija Hietanen ja Wiebke Pandikow. "Osallistumisen piti tapahtua jo vuonna 2020. Olen iloinen, että se on mahdollista nyt erilaisista vaikeuksista ja haasteista huolimatta. Ainakin on ollut aikaa tarkentaa osallistumisen konseptia", kertoo kuraattori Ding Yi paikan päältä Shanghaista projektista, jota…
Tunnustus myönnettiin Lindrooseille jo toisessa polvessa. Ollin isä ja oppi-isä kultaseppämestari Esko Lindroosille Vuoden Kultasepän tunnustus myönnettiin vuonna 2006. Tänä vuonna tunnustus jaettiin 33:nnen kerran. Vuoden kultaseppä Olli Lindroos on aktiivisella otteella ottanut isänsä Esko Lindroosin perustaman perheyrityksen johdon käsiinsä ja lähtenyt kehittämään yritystä vahvasti tähän aikaan. Porissa sijaitseva pääliike laajensi perustamalla sivuliikkeen Helsinkiin vuonna 2006. Olli otti Helsingin liikkeen toiminnan haltuunsa ja vuonna 2009 yhteistyö Stockmannin kanssa vei liikkeen ikoniseen tavarataloon. Menestyminen Vuoden kaunein sormus -kilpailussa kahdella voitolla antoi myös nostetta. Ollin timanttisormukset Lumi ja Kide saivat kisan myötä mukavasti näkyvyyttä ja sen seurauksena syntyi brändi OJL. Vuonna 2017 Stockmannilla sijaitseva liike muutti nimensä Lindroosista uuden brändin mukaan OJL:ksi. ”Ajattelin, että jos sormukseni valittiin toistamiseen Vuoden kauneimmaksi Suomessa, niin parempi antaa tälle myötätuulen saaneelle korubrändille yrityksemme päivittäisissä askareissa enemmän…
Vaikka kuinka olisi myöhässä sovitusta aikataulusta, on pienemmälle lapselle aika turhaa sanoa, mitä tapahtuu 10 minuutin päästä, jos lapsi ei vielä hahmota ajan mittaamisen määreitä. Kellon hankinta onkin aika iso osa ajan hahmottamiseen ja mittaamiseen tutustumista. Minkälaiset kellot ovat lapsille sopivia ja missä iässä kellon voi hankkia? Leijonan tyylikäs kello teineille. Valikoimassa on monenlaisia kelloja lapsille ja nuorille. Kelloharrastajilla näkee kuvia, joissa kellot ovat mukana jo "synnärillä", mutta jos on tarkoitus saada lapsi ymmärtämään ajan kulua, on kolmen-neljän ikävuoden kieppeillä jo hyvä ikä lähteä ensikello-ostoksille! Monet tosin oppivat kellon ”lukemisen” vasta ekaluokalla, ja sekin riittää. Useimmiten rannekellot herättävät lapsissa kiinnostusta, ainakin hetkeksi. Siksi kellon on syytä olla heti mieluinen ja sopiva, jolloin kiinnostus kestää vähän pidempäänkin. Jos lapsilta kysytään, on paras kello sellainen, joka on kivan näköinen (yleensä värikäs) ja…
Harri Syrjänen s. 1949 on alamme arvostettu, pitkän uransa aikana monilla palkinnoilla palkittu kultaseppämestari, nahkatyöläinen ja taiteilija, joka mieluiten käyttää itsestään sanaa taidekäsityöläinen. ”Sana taidekäsityöläinen kuvaa juuri sitä mitä teen. Suunnittelen ja luon vapaasti, taiteellisin keinoin tuotteitani ja valmistan niitä, perinteisiä käsityömenetelmiä käyttäen. Koska käytän monenlaisia materiaaleja ja tekniikoita, en halua lokeroitua minkään tietyn nimikkeen alle. Sana taidekäsityö kuvaa täydellisesti tätä työskentelytapaa.” ALKUTAIVAL Syrjänen kertoo, että alalle joutuminen oli jossain määrin sattumaa. Koulunkäynti ei maistunut ja ammatinvalinta oli tavalla tai toisella edessä. ”Äitini sattui näkemään Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa Kultaseppäkoulu haki opiskelijoita. Se tuntui mielenkiintoiselta ja hain kouluun. Pääsykokeet menivät ilmeisesti hyvin, koska sadan hakijan joukosta sain yhden kuudestatoista opiskelupaikasta. Kultaseppäkoulu sijaitsi silloin vielä Helsingissä. Neljän opiskeluvuoden jälkeen valmistuin vuonna 1969. Heti valmistuttuani pääsin töihin Westerbackille. Se oli hieno liike…
