Vuoden Kultaseppä 2026 – Mauri Haapamäki

Vuoden Kultaseppä 2026 – Mauri Haapamäki

Haastattelu, Muotoilu, Uutisia
Suomen Kultaseppien Liitto ry. on valinnut hopeaseppä Mauri Haapamäen Vuoden Kultasepäksi 2026. Aspenhill Design Oy:n perustaja Mauri Haapamäki edustaa Suomessa harvinaista ja lähes katoamassa olevaa hopeasepän ammattikuntaa. Nykyään ei ole enää itsestään selvää edes alan toimijoille, mitä hopeasepän työ todella pitää sisällään. Kultasepänalan rinnakkaisammatteihin kuuluva hopeasepän työ käsittää suurten hopeisten käyttöesineiden valmistamisen perinteisin käsityömenetelmin. Työssä käytetään mm. painosorvausta, vasarointia ja pakottamista. Kyseessä on fyysisesti raskas ja teknisesti vaativa käsityö, jota tehdään usein julkisuuden valokeilan ulkopuolella. HARVINAISTA KÄSITYÖTAITOA Suomen Kultaseppien Liitto ry. haluaa valinnallaan nostaa esiin kultasepänalalla uhanalaisen, mutta merkittävän hopeasepän käsityötaidon. Kyse on työstä, joka vaatii tekijältään poikkeuksellisen paljon taitoa ja osaamista – sellaista, joka syntyy vain pitkän kokemuksen ja harjoittelun kautta. Vaikka hopeaesineiden käyttö ja niiden yhteiskunnallinen merkitys ovat vähentyneet, kansallinen kulttuuriperinne, identiteetti sekä olemassa oleva korjausvelka puoltavat edelleen…
Read More
AI – Tekoäly

AI – Tekoäly

Korut, Muotoilu, Yleistä
Käsi pystyyn, kuka ymmärtää täysin mikä tekoäly on ja mitä sen käyttäminen tarkoittaa. Tekoälyyn ja sen laajeneviin käyttösovelluksiin ei enää voi olla törmäämättä. Se on tullut osaksi arkea ja työelämää. Voit kysellä kysymyksiä tai chattailla tekoälyhahmon kanssa, onpa joku jo mennyt naimisiinkin tuollaisen hahmon kanssa. Viimeisemmäksi kuulin uutisen, jossa terapian kerrottiin olevan nykyisin hyvin yleinen tekoälyn hyödyntämismuoto. Työelämässä se on jo nyt vienyt ihmisiltä työtä tai vaarantanut tulevaisuuden työllistymisestä. Tekoälyn tuleminen isoksi osaksi kaikkea on myös luonut työpaikkoja ja saattanut helpottaa tietynlaisia työtehtäviä. Nähtävillä on siis sekä uhkia että mahdollisuuksia. Mutta miten tekoäly näkyy kultasepänalantyössä? Onko siitä hyötyä vai haittaa vai luovitaanko alalla jälleen uuden teknologian käyttöönoton rajamailla, odottaen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kirjoitan tätä artikkelia yhtä paljon sinulle kuin itsellenikin. Seuraan sujuvasti sivusta ja törmään pakollisestikin ICT-alan arkeen, mutta…
Read More
Kotimaisten korujen vallankumoustehdään yhdessä

Kotimaisten korujen vallankumoustehdään yhdessä

Korut, Koulutus, Luento, Muotoilu, Tapahtuma, Uutisia
Kotimaisen korualan haasteet ja tarpeet tulivat esiin Euroopan Unionin rahoittamassa hankkeessa. Jules & Beryl Oy:n johdolla toteutettu Kotimaisten korujen vallankumous -hankkeen tutkimustulokset kertovat alan haastavastatilanteesta. Monet suomalaiset koruosaajat kamppailevat pienyritysten rajallisten resurssien ja erityisesti kasvuun tarvittavan osaamisen puutteen kanssa. Myös alan pirstaleisuus ja yhteistyön puute hidastavat alan kehitystä ja heikentävät kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Digitalisaation, rohkeiden avausten ja ennen kaikkea yhteistyön kautta suomalaisella korulla on kuitenkin edellytykset rakentaa uutta menestystä. Osana Kotimaisten korujen vallankumous -hanketta toteutettiin laaja selvitys alan nykytilanteesta: kyselytutkimus ”Kotimaisen korualanbarometri” korualan ammattilaisille, ulkopuolisten asiantuntijoiden koostama tiekartta alan tulevaisuuteen sekä Taloustutkimuksen toteuttama kuluttajatutkimus. Kaikki tutkimusraportit ovat ladattavissa osoitteesta https:// julesandberyl.fi/hanke-kotimaisten-korujen-vallankumous/ . Tulokset herättivät huolestuttavaan tilanteeseen: Alan yrittäjistä lähes 60 prosentilla vuosittainen liikevaihto jää alle 30 000 euron. Alan toimijat kuitenkin kertovat kokevansa työnsä merkitykselliseksi ja barometrissä selvää liikehdintää alalta…
Read More
Mari Syrén unelmoi omasta korunäyttelystä

Mari Syrén unelmoi omasta korunäyttelystä

Haastattelu, Korut, Muotoilu, Yleistä
Palkittu korumuotoilija pyörittää yritystään Porissa. Tyrni-kaulakoru (hopea, lasihelmet) on nähty myös Linnan juhlissa 2024. Mari Syrénin töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä. Korukilpailujen finaalijoukossa ja palkintosijoillakin hänet on nähty – siitä kertoo myös pitkä ansioluettelo. Tuorein menestys tuli syyskuussa 2025, kun hänet palkittiin Auno ja Mauri Riutun säätiön tunnustuspalkinnolla ”Korvaamaton käsityö” -seminaarissa Tampereella. KUTSUMUS Aloitan haastattelun kysymällä, kuka on Mari Syrén? Vastaus tulee Marilta nopeasti, ”Korumuotoilija Porista”. Tutustutaan korumuotoilijaMariin vähän perusteellisemmin. Marilla on takanaan pitkä ja perusteellinen koulutustausta. Nuoruuden ihastus käsillä tekemiseen muuttui aikuisena haaveksi käsityöammatista. Akateeminen koulutuskin veti puoleensa, mutta päästyään opiskelemaan Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiaan,hän tiesi löytäneensä kutsumuksensa korujen parissa. Kuopion koulun jälkeen oli luontevaa hakeutua Lahden ammattikorkeakouluun jatkamaan opintoja korumuotoilun parissa. Opinnot ulkomailla oli houkutteleva mahdollisuus. Marilla oli ennestään suhteita Prahan Taideteolliseen korkeakouluun, joten kaupunki valikoitui luontevasti…
Read More
Ru Runeberg– Hopeaseppämodernin taiteenkentällä

Ru Runeberg– Hopeaseppämodernin taiteenkentällä

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Korutaide, Muotoilu, Näyttely
Ru Runebergin näyttely avautui Kello- ja korumuseo Kruunussa lokakuussa 2025. Esillä on näyttävä kokoelma mielikuvitusrikkaita ja huumorilla höystettyjä uniikkiesineitä. Ru Runeberg syntyi taiteilijaperheeseen Helsingissä vuonna 1970. Hänen isänsä oli valokuvaaja ja äitinsä keraamikko. Runebergin suku on tunnettu taiteilijasuku, joka polveutuu kansallisrunoilija Johan Ludvig ja kuvanveistäjä Walter Runebergista. Lapsena Ru oli utelias ja kiinnostunut luonnosta – erityisesti hyönteisistä. Hän muistelee keränneensä hyönteisiä serkulleen, joka hoiti häntä isovanhempien mökillä kesäisin. Hyönteiset hän asetteli kauniisti serkkunsa sänkyyn peiton alle. Hyönteiset ovat aina olleet hänelle erityisen merkityksellisiä ja pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Ru kertoi, että hänen vaarinsa ja isoisänsä kasvattivat häntä ”kovalla huumorilla”, mikä on jättänyt jälkensä hänen taiteelliseen ilmaisuunsa. Osa Ru Runebergin Sinfoniaorkesteri -teoksesta. TIE HOPEASEPÄKSI Run tie hopeasepäksi alkoi Västra Nylands Folkhögskolanissa Karjaalla vuonna 1991–1992, missä hän innostui hopean työstämisestä. Kansanopistovuoden jälkeen hän…
Read More