Opetushallitus uudistaa parhaillaan taideteollisuusalan erikoisammattitutkinnot.
Opetushallituksen uudistustyön myötä kelloseppämestarin ja mikromekaanikkomestarin erikoisammattitutkinnot saavat ajantasaiset tutkinnon perusteet, jotka vastaavat nykyisiä ja tulevia työelämän vaatimuksia sekä vahvistavat mestaritason osaamisen asemaa virallisesti tunnistettuna pätevyytenä.

PÄIVITYSTÄ VANHENTUNEISIIN KÄYTÄNTEISIIN
Mestaritutkinnot ovat olleet osa jo nykyistä taideteollisuusalan tutkintorakennetta, mutta Kellosepäntaidon Edistämissäätiö sr sai järjestämisluvan erikoisammattitutkintoihin vasta vuoden 2026 alusta lähtien. Nykyisen tutkintojärjestelmän mukaisia kelloseppä- ja mikromekaanikkomestareita ei ole valmistunut lainkaan.
Muinoin, ennen nykyistä tutkintojärjestelmää, kelloseppämestarinäyte annettiin Suomen Kelloseppäliiton asettamalle ammattikunnan
raadille tai tutkintolautakunnalle. Näytteen tarkoituksena oli osoittaa, että ehdokas hallitsi vaativimmatkin korjaustyöt ja osien valmistuksen, ja että hänellä oli riittävä moraalinen ja ammatillinen selkäranka kantaa mestarin arvonimeä.
SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ OPETUSHALLITUKSEN KANSSA
Tutkintouudistustyö toteutetaan tiiviissä ja erittäin hyvässä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Avoin ja vuorovaikutteinen yhteistyö on mahdollistanut sen, että alan erityispiirteet ja vaatimukset on voitu tuoda selkeästi esiin. Kelloseppäkoululta uudistustyöhön on osallistunut koko opettajakunta, mikä on varmistanut pitkän kokemuksen siirtymisen osaksi uusia tutkinnon perusteita ja pedagogisen näkökulman.
Uudistustyössä on tarkasteltu kriittisesti aiempia tutkintorakenteita. Painopiste on siirretty syvälliseen erikoisosaamiseen, kokonaisuuksien
hallintaan, vaativiin huolto- ja valmistusprosesseihin sekä kykyyn kehittää omaa ja muiden työtä. Juuri niihin elementteihin, jotka perinteisesti liitetään mestaruuteen.
ALUMNIT VAHVASTI MUKANA KEHITTÄMISTYÖSSÄ
Työelämässä toimivat alumnit ovat osallistuneet aktiivisesti tutkinnon uudistustyöhön ja tuoneet ajankohtaista näkemystä siitä, millaista mestaritason osaamista alalla todellisuudessa tarvitaan. Tämä näkyy tutkinnon perusteissa entistä vahvempana työelämälähtöisyytenä ja selkeämpinä osaamisvaatimuksina. Lisäksi alumnit ovat olleet aktiivisesti mukana työpajoissa, keskusteluissa ja palautekierroksilla, joissa on arvioitu tutkinnon rakennetta ja tavoitteita aidosti työelämän näkökulmasta. Kiinnostus mestaritutkintojen suorittamiseen on ollut suurta.
Kelloseppäkoulussa uudistusta pidetään merkittävänä askeleena koko alan kehityksen kannalta. Kelloseppäkoulussa erikoisammattitutkinnon koulutus käynnistyy ensin koulun omille opettajille. Kun uudet tutkinnon perusteet astuvat voimaan, avautuu mahdollisuus myös muille kelloseppinä ja mikromekaanikkoina työskenteleville hakeutua suorittamaan mestaritutkintoa.
Teksti ja kuva: Kelloseppäkoulu
