Käsi pystyyn, kuka ymmärtää täysin mikä tekoäly on ja mitä sen käyttäminen tarkoittaa.
Tekoälyyn ja sen laajeneviin käyttösovelluksiin ei enää voi olla törmäämättä. Se on tullut osaksi arkea ja työelämää. Voit kysellä kysymyksiä tai chattailla tekoälyhahmon kanssa, onpa joku jo mennyt naimisiinkin tuollaisen hahmon kanssa. Viimeisemmäksi kuulin uutisen, jossa terapian kerrottiin olevan nykyisin hyvin yleinen tekoälyn hyödyntämismuoto. Työelämässä se on jo nyt vienyt ihmisiltä työtä tai vaarantanut tulevaisuuden työllistymisestä. Tekoälyn tuleminen isoksi osaksi kaikkea on myös luonut työpaikkoja ja saattanut helpottaa tietynlaisia työtehtäviä. Nähtävillä on siis sekä uhkia että mahdollisuuksia. Mutta miten tekoäly näkyy kultasepänalan
työssä? Onko siitä hyötyä vai haittaa vai luovitaanko alalla jälleen uuden teknologian käyttöönoton rajamailla, odottaen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kirjoitan tätä artikkelia yhtä paljon sinulle kuin itsellenikin. Seuraan sujuvasti sivusta ja törmään pakollisestikin ICT-alan arkeen, mutta tekoälystä joudun ottamaan itsekin selvää ja pohtimaan, mitä sen käyttö voisi tarkoittaa kultasepänalalla.
MIKÄ TEKOÄLY ON?
Etsiessäni tietoa siitä, miten tekoäly määritellään, törmäsin useampaan määrittelyyn sekä kommentteihin tekoälyn määrittelyn vaikeudesta.
Näin Euroopan komissio määrittelee tekoälyn:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”tekoälyjärjestelmällä” konepohjaista järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan käyttöönoton jälkeen vaihtelevilla autonomian tasoilla ja jossa voi ilmetä mukautuvuutta käyttöönoton jälkeen ja joka päättelee vastaanottamastaan syötteestä eksplisiittisiä tai implisiittisiä tavoitteita varten, miten tuottaa tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin.” (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202401689#cpt_III.sct_1 Luettu 21.2.2026)
Tekoälykonsultti Atte Hämäläinen on suomentanut yhden version tekoälyn määritelmästä:
“Tekoäly on järjestelmä, joka osoittaa älyllistä kyvykkyyttä analysoimalla ympäristöään ja tekemällä osittain itsenäisesti toimia pyrkien saavuttamaan tavoitteita.“ (https://data.fi/tekoalyn-maaritelma/ Luettu 21.2.2026)
TERMIT TUTUKSI
Tekoälystä puhuttaessa törmää termeihin, kuten koneoppiminen, generatiivinen tekoäly ja kielimallit. Mitä ne tarkoittavat? Wikipedian mukaan koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, mutta sillä on myös paljon yhteistä tilastotieteen kanssa, koska molemmissa tehdään päätöksiä aineistosta (analysoidaan ja prosessoidaan dataa). Koneoppimisessa ratkotaan määriteltyä tehtävää ja ohjelmistolle voidaan antaa toimintamenetelmä eli algoritmi, jonka mukaan se päätyy tiettyyn lopputulokseen. Tämä on lähempänä tilastotiedettä, jossa voidaan ehkä olettaa datasta löytyvän tietynlainen vastaus tai ennuste. Koneoppimisessa ei kuitenkaan välttämättä ole tarkkaa tietoa datasta, jolloin kone oppii pääsemään tiettyyn lopputulokseen itsenäisesti. Hakukoneiden ja esim. roskapostisuodattimien taustalla on koneoppiminen. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koneoppiminen)
Generatiivinen tekoäly taas ”matkii ihmisen älykästä käytöstä” ja tuottaa ”uutta” materiaalia, kuten tekstiä, kuvaa, ääntä, videota ja koodia. On olemassa tekoälymalleja, jotka keskittyvät erilaisen materiaalin luomiseen. Tunnetuimpia generatiivisia tekoälysovelluksia ovat ChatGPT, Bard, Midjourney, DALL·E ja Github Copilot, mutta enemmän varmasti kertovat nämä sovellukset, joissa tekoälyä jo hyödynnetään: Google, Bing, Microsoft Office, Adobe Photoshop, Canva ja Duolingo. Generatiivisen tekoälyn taustalla on usein laaja kielimalli (LLM) tai kuvageneraattorimalli, joihin koko toiminta perustuu. Siis valtava määrä tekstiä ja kuvia (kuvatekstipareja), joita hyödynnetään lähteenä, jotta voidaan pelkällä tekstikuvailulla saada tekoäly luomaan vaikka valokuva. Laajan kielimallin tai kuvia generoivan tekoälyn käyttäminen ja kouluttaminen vaatii suuren tekstija kuvadatamäärän lisäksi runsaasti laskentaresursseja. Laajat kielimallit ja kuvageneraattorimallit ovat ne, joihin meidän kaikkien internetiin ja moniin sovelluksiin vapaasti jakamaa materiaalia hyödynnetään.
SUOMEN SANAT TAVUIKSI
Ei ole yhdentekevää millä kielellä tekoälyn kanssa toimitaan. Suomenkielistä kielimallia ei vielä ole olemassa, koska suomen kieli poikkeaa rakenteeltaan tekoälymallien käytössä olevasta englannin kielestä. Esimerkiksi ChatGPT on ennustus- ja todennäköisyyskone, se pilkkoo englanninkieliset lauseet sanoiksi ja antaa sanoille numerokoodin eli tokenin. Tämän jälkeen se ennustaa kuinka todennäköisesti tokenit (eli sanat) toistuvat toisten kanssa ja muodostaa lopulta myös kokonaisia lauseita. Suomen kielessä yhtä sanaa täytyy pilkkoa paljon enemmän, tavuiksi asti, jotta sanan konteksti pystytään ottamaan huomioon ja se voidaan liittää muihin sanoihin. On siis vaikeampi ennustaa sanapareja ja lauseita, kun sana joudutaan pilkkomaan tavuiksi asti. Muun muassa tämä vaikea ennustettavuus aiheuttaa kielimalleille tyypillistä ongelmaa, hallusinointia. Hallusinointi tarkoittaa, että kysyttäessä jotakin saat vastauksena kysymykseesi vääriä, harhaanjohtavia tai täysin keksittyjä sanoja ja tietoja.
EETTISYYS, IMMATERIAALIOIKEUDET JA HALLUSINOINTI
Koska tekoäly pohjautuu valtavalle määrälle dataa, on sitä luotava tai kerättävä jostakin, ja siihen internetistä vapaasti saatavissa oleva materiaali on tietenkin suuri apu. Tämän lisäksi yritykset keräävät, välillä hyvin kirjavillakin käyttöehdoilla, esimerkiksi omien sovelluskäyttäjiensä luomaa sisältöä ja muuta dataa. Tekoäly siis vähintään polkee immateriaalioikeuksia, kun kaikki mitä olet laittanut vapaasti jakoon internetiin, on luultavasti imaistu jonkin tekoälyn kouluttamismateriaaliksi ja lähdetiedot eivät automaattisesti tule esiin. Harmaalla alueella ovat myös oikeudet tekoälyn luomiin sisältöihin, kuka niiden tekijäoikeudet omistaa?
Internetistä vapaasti saatavilla olevassa materiaalissa on muitakin ongelmia kuin immateriaalioikeuksien loukkaus. Tekoäly kun ei ole niin älykäs, että se ymmärtäisi faktan fiktiosta tai vitsin asiasta, kuten aprillipäivänä julkaistun pilauutisen ja oikean uutisen eron (https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/tekoaly-on-taalla-kriittisen-ajattelun-taidot-tarkeita/). Aiemmin mainittu tekoälyn terapiakäyttö taas voi johtaa henkilökohtaisten asioiden päätymisen tekoälyn käyttöön, jos omista asioista puhutaan oikeilla nimillä ja tapahtumilla. Yritykset ovat myös joutuneet tekemään tarkkoja tekoälyn käyttösääntöjä työntekijöilleen, jottei liikesalaisuudet, asiakastiedot tai vaikka patentit vuotaisivat julkisiksi. Henkilökohtaiset tai arkaluontoiset tiedot voivat siis päätyä koulutusdataksi ja lopulta ilmestyä jonkun toisen kysymän kysymyksen vastaukseksi.
KRIITTINEN ARVIOINTI
Kriittinen ajattelu ja luotettavuuden arviointi ovat välttämättömiä taitoja tekoälyn parissa työskentelyssä, jotta mm. kielimalleille tyypillisen hallusinoinnin kanssa pärjää. Tekoälyn vastaukset eivät siis välttämättä pidä paikkansa, vaikka vastaus uskottavalta tuntuisikin. Tekoälyä voi myös säätää ja yksi sen ominaisuuksista on miellyttäminen. Tekoäly on saatettu säätää miellyttämään kysyjää, joten vastaus voi hyvinkin olla mieleisesi, olipa se sitten oikea tai ei. On myös otettava huomioon, että mm. erilaiset poliittiset tahot saattavat vaikuttaa tekoälyfirmoihin ja sitä kautta tekoälysovelluksen antamiin vastauksiin. Ei ole itsestään selvää, että vastaus tai keskustelu olisi neutraali, vaan se saattaa ajaa jonkin yksittäisen tahon poliittista tai muuta agendaa.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Jos ympäristöasiat ovat esillä kultasepänalallakin, niin ne ovat myös tekoälyn ja ylipäätänsä ICT-alan parissa. Valtava datamassa ei sijaitse vain bittiavaruudessa, pilvipalveluissa, se tarvitsee fyysisen sijaintipaikan datakeskuksen. Nämä datakeskukset tarvitsevat toimiakseen sähköä ja kovan virran käytön, ja sitä kautta muodostuvan lämmöntuoton takia jäähdytykseen vettä. Eikä unohdeta komponentteja. Tekoälyn yleistyessä datakeskusten vaatimien komponenttien määrän aiheuttaman komponenttipulan on jo nyt uutisoitu nostavan hintoja ihan meidän kaikkien tarvitsemissa uusissa kännyköissä ja tietokoneissa.
Olen törmännyt erilaisiin laskelmiin siitä, kuinka paljon tekoälylle kysymyksen esittäminen vie jäähdytysvettä. Puoli litraa kysymykseltä vai teelusikan verran parilta kymmeneltä? Jäähdytysveden kuluminen riippuu siitä, mitä tekoälyltä kysytään tai mitä sillä ollaan tekemässä. Yle uutisoi, että ChatGPT:llä tehty tiivistelmä isosta tekstistä tai suunnitelma matkakohteen nähtävyyksistä voisi viedä tuon puoli litraa vettä (https://yle.fi/a/74-20209923).
SÄHKÖNKULUTUS
Samassa uutisessa kerrotaan Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopiston laskeneen Chat-GPT:n sähkönkulutuksen olevan yli 109 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa yli 10000 yhdysvaltalaisen kodin tarvitsemaa energiamäärää vuodessa. Ei ole aivan sama, kuinka näin valtaisa määrä sähköä tuotetaan ja missä. Lukemani mukaan Suomessa voitaisiin hukkalämpöä siirtää kaukolämpöverkostoon ja sähkö tuotettaisiin ydinvoimaloissa ilman päästöjä. Mutta datakeskusten nykyistä sijaintia ei kukaan meistä voi päättää, ja se tarkoittaa, että vedenoton eettisyys, sähkön tuotannon päästöttömyys tai hukkalämpöjen hyödyntäminen ei ole juuri nyt tekoälyä käyttävän hallinnassa. Jo nyt on uutisoitu maailmalla datakeskusten läheisyydessä asuvien ongelmista, vedensaanti ihan normaaliin elämiseen on vaarantunut datakeskuksen tarvitessa alueen vesivarannot omaan jäähdytyskäyttöönsä.
AJATUKSIA ALAMME NÄKÖKULMASTA
Viime vuoden marraskuussa juhlittiin 120-vuotiasta Suomen Kultaseppien liittoa Kuopiossa. Juhlallisuuksiin kuuluneiden luentojen yhteydessä pidettiin paneelikeskustelu, jossa myös tekoäly herätti keskustelua. Tekoäly puhuttaa siis myös alamme sisällä. Nuoremmat alan tekijät luultavasti käyttävät tekoälyä herkemmin tai luonnollisemmin kuin konkarit, niin kuin se laajemminkin tuntuu menevän uusien teknologioiden suhteen.
Immateriaalioikeudet tulivat keskustelussa tietysti heti esiin ja pohdintaa oli myös siitä, onko nykysuunnittelijankaan teokset täysin hänen keksintöjään, kun kaikki aika lailla alkaa olla keksitty. Kuitenkin ideoiden pallottelu tekoälyn kanssa oli jollekin jo tuttua ja myös tekstiluonnosten tekeminen omaan työhön liittyen. Ilmaan heitettiin myös kysymys siitä, käykö tekoälylle kuten 3D-mallinnukselle. Sen tullessa teknologia oli uusi eikä tietenkään kaikkien käytössä, saatavilla tai kiinnostuksen kohteena, mutta nykyisin oletetaan jo, että nykysuunnittelija osaa 3D-mallinnuksen kuin minkä tahansa muunkin tekniikan.
Tekoälysovellukset kehittyvät koko ajan, enkä epäile, etteikö sovelluksista tulisi pian joku koskettamaan myös korualaa. Ehkä jossain on jo yritys, jossa hiotaan promptit (tekoälylle annettavat tehtävät) kuntoon, jotta tekoäly voi luoda uusimman koruvillityksen, joka siirtyy suoraan 3D-mallinnukseen ja viereisessä laboratoriossa valmistuneet synteettiset timantit istuttaa kone 3D-tulostettuun vahaan. Tuotos siirtyy automatisoituun valukoneeseen ja sieltä muiden koneiden hiottavaksi ja kiillotettavaksi.
PIENILLE JA SUURILLE
Asiaa voi pohtia Suomessakin yleisestä pienyrittäjyyden näkökulmasta. Mitä hyötyä tekoälystä olisi pienyrittäjälle? Voisiko pienyrittäjä rakentaa itselleen botin tai tekoälyagentin, jonka kanssa keskustelisi oman yrityksensä asioista ja jolle pienyrittäjä antaisi tehtäviä, pitäisi tekoälyä esimerkiksi sihteerinään. Agentti voisi seurata korualan uutisointia tai vaikka jalometallipörssiä. Botti avustaisi kaikessa laskutuksesta, ajanhallintaan, sisällöntuotantoon someen ja nettisivuille tai vaikka auttaisi vastaamaan asiakaskyselyihin. Voisiko kouluttaa botin, joka vastaisi teknisiin kysymyksiin, kun seuraavalla kerralla jokin tekninen vaihe meneekin vihkoon ja itse ei ymmärrä mitä platinakikkareelle nyt kävi. Sparraisiko tekoäly tekijää uusissa kokeiluissa tai keksimään hyviä ideoita seuraavaa suunnittelukilpailua varten?
Luulen, että kaikki nämä vaihtoehdot olisivat jo nyt mahdollisia, mutta silloin täytyisi ymmärtää minkälaista osaamista bottien ja agenttien kouluttaminen vaatii ja mitä ongelmia voi tulla vastaan. Elina Lappalainen kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan Uuden ajan opit (11.1.2026), tekoälyn käytöstä hänen omassa toimittajan työssään. Hän käyttää tekoälyä hyödykseen työn kaikissa vaiheissa. Hänellä on tuotantoavustajabotti, joka tekee työtä podcastien ideoinnin, litteroinnin, tekstilyhennelmien ja somesisältöehdotuksien muodossa. Hän mainitsee, että jos rakentaa työnvaiheisiin omat agentit, voi syntyä kokonaisia työnkulkuja hoitavia automaatioita. Hän myös mainitsee, että hän edelleen on vastuussa jokaisesta sanasta ja faktasta, ja siksi kaikki täytyy tarkistaa itse alkuperäisistä lähteistä. Koulutetut botit voivat olla puolueellisia ja ohjata vastauksia tiettyyn suuntaan, vaikka niille olisi antanut kaiken asiaan liittyvän tausta-aineiston, tarkan roolin ja tavoitteen. Tekoälyn ideat voivat olla myös yksinkertaisesti huonoja, ne erottavat hänen mukaansa vain omalla 20-vuoden kokemuksella ja hiljaisella tiedolla alalta.
Oman korubotin tai -agentin kouluttaminen saattaisi siis vaatia, että botti löytäisi vapaasti tai sille syötettäisiin kaikki alan tekniset opit, kemiaa, fysiikkaa, materiaalioppia, historiaa, nykyteknologioita jne., jotta voitaisiin keskustella teknisistä sovelluksista tai ongelmista. Yritys taas syöttäisi botille yrityksen aineiston asiakastiedoista, strategiasta, tavoitteista, trendeistä, resursseista aina koruluonnoksiin, suunnittelumateriaaleihin, valokuviin tms. asti, joita botti hyödyntäisi ja kertoisi ehdotuksia esim. mihin yrityksen kannattaa seuraavaksi keskittyä tai minkälaisia koruja suunnitella seuraavaksi.
TIETOTURVA JA OMISTAJUUS
Ongelmia oman korubotin tai -agentin kanssa voisi muodostua, jos asiakastietoja, liikesalaisuuksia tai julkaisemattomia suunnitelmia vuotaisi tekoälyn koulutusmateriaaliksi. Löytäisikö tekoäly kaiken teknisen korujen valmistustiedon vapaasti, jotta se ei ehdottaisi menetelmää, jonka ymmärtäisit vaaralliseksi vain parikymmenen vuoden käsityökokemuksella. Yrittäisikö sparraava tekoäly miellyttää sinua keksimällä ”uuden” hyvän ja taloudellisesti kannattavan idean, joka todellisuudessa kuuluisi isolle yritykselle, joka omistaisi idean oikeudet ja joutuisit vaikeuksiin. Entä jos et olisikaan kuunnellut asiakasta herkällä korvalla ja nyt tekoälyn kommunikoidessa asiakkaan kanssa menettäisit hänet hallusinoitujen vastauksien takia. Entä käsityöläisten ja muotoilijoiden ”käsillä ajattelu”, miten tuntuma siirretään tekoälylle?
VASTUULLISUUS JA ARVOT
Korualalla puhuttaa mm. kaivosteollisuuden kuormittavuus ja materiaalien eettisyys. Kuinka kertoa ja perustella asiakkaille tekoälyn käyttö ja sen tarvitsemat luonnonvarat, kun nyt läpinäkyvyys esim. jalokivien käytössäkin on tullut osaksi jokaisen pienyrittäjän arkea.
TULEVAISUUS
Kaikesta huolimatta tekoäly on jo täällä ja sen käyttömenetelmistä, hyödyistä ja haitoista sekä vaikutuksesta alaamme kannattaa alkaa keskustella julkisesti enemmän.
Joudumme todennäköisesti opettelemaan jälleen uusia taitoja, jotta voimme työskennellä tekoälyn kanssa tulevaisuudessa myös kultasepänalalla. Ehkä jopa koulutuksessa otetaan tämä huomioon ja osa suunnittelijan työtä on osata säätää tekoälybottia ja hioa omat promptin-kirjoitustaidot huippuunsa.
Pidetään kuitenkin huoli myös siitä alamme osaamisesta, joka takaa ymmärryksen erottaa faktan fiktiosta ja hyvän idean huonosta.
Teksti: Kaisu Tullinen Kuvat: Unsplash
Artikkelin ideoinnissa, luonnostelussa tai kirjoittamisessa ei käytetty apuna tekoälyä.
Käytetyt lähteet, luettu/katsottu 2–3/2026:
https://yle.fi/aihe/a/20-10006122 h t t p s : // l e h t i . s e a m k . f i / v e r k ko l e h t i / t ekoaly-on-taalla-kriittisen-ajattelun-taidot-tarkeita/
https://www.createchfinland.fi/fi/glossary/laaja-kielimalli/
https://www.createchfinland.fi/fi/glossary/suppea-kielimalli/
https://yle.fi/a/74-20209923
https://data.fi/tekoalyn-maaritelma/
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32024R1689
https://commission.europa.eu/topics/artificial-intelligence_fi
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/regulatory-framework-ai
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202401689#cpt_III.sct_1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koneoppiminen
https://santerikallio.com/genai-opas/
https://areena.yle.fi/1-76623750
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvageneraattori
Uuden ajan opit, Elina Lappalainen, Helsingin Sanomat (HS Visio), 11.1.2026