Toivotamme kaikille kello- ja kulta-alan toimijoille, yksityisyrittäjille, liikkeenharjoittajille, niin pienille kuin suurillekin yrityksille ja näiden työntekijöille voimia näinä poikkeuksellisina aikoina! Kuluttajille suuntaamme tärkeää viestiä, nyt jos koskaan on hyvä tukea kotimaisia yrittäjiä ja tuotteita! Nyt vaaditaan poikkeuksellista kekseliäisyyttä, yhteisöllisyyttä ja positiivista energiaa, jotta pääsemme talouteen ja liiketoimintaan kohdistuvien haasteiden yli.Yhdessä tästä selvitään! www.kellokulta.fi
Chao-Hsien Kuo: October, neckpiece Handmade in Europe, näyttely Hannoverissa 21.03. – 25.04. Näyttelyssä mukana Suomesta Inni Pärnänen, Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen Handmade in Europe -näyttelyn tarkoituksena on tuoda esille eurooppalaisia tekijöitä sekä innovatiivista ja korkealaatuista käsin tekemiseen keskittyvää osaamista eri aloilta. Näyttely esittelee monipuolisesti modernia taidetta, käsityötä ja designia sekä uniikkien että piensarjoina valmistettujen tuotteiden kautta. Suomalaista korualan osaamista näyttelyssä edustaa kolme kansainvälisellä areenalla aktiivisesti työskentelevää tekijää, Inni Pärnänen, Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen. Kaikilta kolmelta löytyy näyttelystä töitä kolmesta viiteen kappaletta. Handwerksform HannoverBerliner Allee 1730175 Hannover, Germany Eero Hintsanen: Stinger crown Inni Pärnänen: Summer, necklace
”Kipinästä syntynyt, tulella tehty” - Jalometallialan 10 -vuotis juhlanäyttely 11.-29.3. Galleria MABD, Kajaaninkatu 25, 90100 Oulu. Avoinna ke-pe klo 13-18 ja la-su klo 12-16 Vapaa pääsy. Koulutuskuntayhtymä OSAO juhlii jalometallialan 10-vuotista taivalta juhlanäyttelyllä, jossa on esillä artesaani- ja kultaseppäopiskelijoiden suunnittelemia ja valmistamia koruja. Korunäyttelyssä “Kipinästä syntynyt, tulella tehty” esillä pintojen heijastuksia, struktuuria, kontrastia, metalliin työstettyjä muotoja ja korukivien hehkua. Tarinoita, tunteiden paloa, intohimoa taiteeseen ja tekemiseen. Näyttely kokoaa yhteen useita eri tekijöitä ja tekniikoita juhlistamaan suomalaisen korun suunnittelua ja monimuotoisuutta. Korut on valmistettu hyödyntäen erilaisia korun valmistustekniikoita. Yhdestä tekniikasta vastaa työpari tai -ryhmä, joka on muodostettu sekä artesaani- että kultaseppäopiskelijoista. Kuinka eri ihmiset tulkitsevat samaa teemaa? Millaisia koruja syntyy, kun tekniikkana on perinteinen filigraani tai esimerkiksi vähemmän tunnettu anticlastic raising? Näyttely on kiinnostava läpileikkaus alan koulutuksen suomasta monipuolisesta erityisosaamisesta sekä…
Turvallista ja asiantuntevaa kaupankäyntiä – ja joskus jopa elämys! Uuden korun tai kellon hankkiminen on mieluisaa puuhaa. Mitä jos haluaisikin jotakin muuta, kuin mitä perus kello- tai kultaliike tarjoaa? Vintagemallin, keräilykappaleen tai jotakin, mitä ei enää ole tuotannossa ja kaupoissa tarjolla? Vastaukseksi voisi sopia huutokauppa. Käytetyn tavaran ostofoorumeita on monenlaisia. Miksi tässä yhteydessäpuhutaan juuri laatuhuutokaupasta? Laatuhuutokauppa eroaa muista myyntifoorumeista siten, että siellä on töissä eri alojen ammattilaisia, jotka arvioivat ja hinnoittelevat myytäväksi tulevaa tuotetta. Sitä kautta huutokauppahuone takaa tulevalle ostajalle sen, että tuote on juuri sellainen, ja siinä kunnossa, kuin minä sitä myydään. Koru- ja kellomarkkinoilla on paljon sudenkuoppia, joita pitää osata varoa.Näistä tärkeimmät ovat kellopuolella väärennökset ja korupuolella synteettiset ja käsitellyt jalokivet. Kun ostat tuotteen suoraan yksityiseltä myyjältä ja huomaat myöhemmin, että kivet eivät olleetkaan aidot tai, että laatukello…
Störmforsin ruukki on tunnelmallinen matkailukohde itäisellä Uudellamaalla. Ruukin komeissa ja historiantäyteisissä maisemissa toimivat myös Ruukin Sepät. Strömforsin ruukin vanhat rakennukset veden äärellä ovat uskomattoman kauniita. Ruukin historia ulottuu Vapaaherra Johan Creutzin vuonna 1695 perustamaan kankivasarapajaan. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja laitettiin kulkemaan Kymijoen läntisintä päähaaraa pitkin ja silloinen Pyhtään pitäjä jakautui kahtia. Pitäjän Ruotsin puolta alettiin kutsua Ruotsin Pyhtääksi. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin sen ostivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell. Kaunis ruukkialue syksyn väreissä. Kuva: Julia Weckman Strömfors -nimi tulee omistajiensa sukunimien yhdistelmästä. Nohrström ja Forsell perustivat alueelle manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli aateloidun Jakob af Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukin 31-vuotiaana, kahden pienen lapsen äitinä. Historia kertoo, että vuorineuvoksettaren aika…
