Kaisu Tullinen, Author at

07marras 2026 by Kaisu Tullinen

Kruunun kokoelmat

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellomuseo, Kellot, Näyttely

Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa avautui huhtikuussa 2026 näyttely Kätketty kädenjälki koostuen museon omista kokoelmista. Näyttely jatkuu pitkälle ensi vuoden puolelle. Suomen kello- ja korumuseo Kruunun kokoelmat ovat saaneet alkunsa Kelloseppäkoulun opetuskokoelmasta. ”Kelloseppäkoulun johtokunta päätti kokouksessaan 15.4.1944 puheenjohtajansa, kauppaneuvos Oskari Rajasen ehdotuksesta perustaa koulun yhteyteen kelloteknillisen museon.” Kelloseppiä kannustettiin heti alusta lähtien lahjoituksiin, jotka loisivat perustaa kokoelmalle. Lahjoituksina tuli pääasiassa aluksi taskukelloja, riipuskelloja, pöytäkelloja ja kelloseppien työkaluja. Esineistön keräämisen ja luetteloinnin aloitti Kelloseppäkoulun vararehtori Leo Koivisto. Koska lahjoitettuja kelloja ja muuta aineistoa oli vastaanottamassa kelloseppäkoulun opettajat, eli kellosepät, sai kokoelma alusta asti selkeän leiman. Kellosepillä oli visio siitä millainen esineistö palvelisi parhaiten tarkoitustaan. LAAJA AINEISTO Kello- ja korumuseohankkeen käynnistyttyä vuonna 2015, ovat kokoelmat karttuneet myös kultasepänalan esineistöllä. Museon kokoelmat ovat kasvaneet käsittämään esineiden lisäksi laajan kirjaston ja arkiston. Arkistokokoelmaan sisältyy…

24loka 2026 by Kaisu Tullinen

Kelloseppä- ja mikromekaanikkomestarin tutkinnot uudistuvat

Kellot, Koulutus, Uutisia

Opetushallitus uudistaa parhaillaan taideteollisuusalan erikoisammattitutkinnot. Opetushallituksen uudistustyön myötä kelloseppämestarin ja mikromekaanikkomestarin erikoisammattitutkinnot saavat ajantasaiset tutkinnon perusteet, jotka vastaavat nykyisiä ja tulevia työelämän vaatimuksia sekä vahvistavat mestaritason osaamisen asemaa virallisesti tunnistettuna pätevyytenä. PÄIVITYSTÄ VANHENTUNEISIIN KÄYTÄNTEISIIN Mestaritutkinnot ovat olleet osa jo nykyistä taideteollisuusalan tutkintorakennetta, mutta Kellosepäntaidon Edistämissäätiö sr sai järjestämisluvan erikoisammattitutkintoihin vasta vuoden 2026 alusta lähtien. Nykyisen tutkintojärjestelmän mukaisia kelloseppä- ja mikromekaanikkomestareita ei ole valmistunut lainkaan. Muinoin, ennen nykyistä tutkintojärjestelmää, kelloseppämestarinäyte annettiin Suomen Kelloseppäliiton asettamalle ammattikunnanraadille tai tutkintolautakunnalle. Näytteen tarkoituksena oli osoittaa, että ehdokas hallitsi vaativimmatkin korjaustyöt ja osien valmistuksen, ja että hänellä oli riittävä moraalinen ja ammatillinen selkäranka kantaa mestarin arvonimeä. SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ OPETUSHALLITUKSEN KANSSA Tutkintouudistustyö toteutetaan tiiviissä ja erittäin hyvässä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Avoin ja vuorovaikutteinen yhteistyö on mahdollistanut sen, että alan erityispiirteet ja vaatimukset on voitu tuoda selkeästi esiin.…

09loka 2026 by Kaisu Tullinen

Maakuntakierros: Kultaoptiikka Kemppainen

Haastattelu, Maakuntakierros

Kauppa kahden valtakunnan rajalla Susanna Kemppainen on koulutukseltaan optometristi. Hän ja muut työntekijät pystyvät myymään asiakkaille paitsi silmälaseja myös koruja ja kelloja. Susanna Kemppaisen puoliso on optometristi Kimmo Tolppi. Kultaoptiikka Kemppainen sijaitsee Tornion Satamakadulla vanhassa puutalossa. Torniossa Satamakadulla, noin 500 metrin päässä Ruotsin rajasta, sijaitsee puutalo ja siinä liike nimeltä Kultaoptiikka Kemppainen.Samanniminen liike löytyy myös Kemistä. Nimiyhdistelmä kulta ja optiikka paljastaa, että kyseessä on kulta- ja kelloliike, jossa myydään myös silmälaseja. Yhdistelmä ei ollut takavuosikymmeninä tavaton, joskin se on muuttunut nykyisin hieman harvinaisemmaksi. Vastaavia yhdistelmäliikkeitä kuitenkin löytyy vielä useita eri puolilta maata. Itse asiassa kellosepillä ja optikoilla on yhteiset historialliset juuret tarkkuusmekaniikassa. KULTASEPPÄSUVUN TARINA Kultaoptiikka Kemppainen sai alkunsa, kun torniolainen kultaseppä Kalevi Kemppainen halusi laajentaa osaamistaan ja hankki Helsingissä optikkokoulutuksen. Vuonna 1962 hän perusti Kemiin optikkoliikkeen. Kalevi Kemppainen oli toisen…

27syys 2026 by Kaisu Tullinen

NUORI TEKIJÄ – Lauri Kuivalainen

Haastattelu, Kellot, Koulutus

Kolmekymppinen Lauri Kuivalainen opiskelee toista vuottaan mikromekaanikoksi Kelloseppäkoulussa. Aikaisemmalta ammatiltaan Helsingin Lassilassa vaimonsa ja kahden kissan kanssa asuva Lauri on kokki. Lähes 10 vuoden työskentelyn jälkeen oli aika tehdä jotain muuta. ”Kokin ammatti oli enemmän turvaverkko kuin loppuelämän suunnitelma. Töitä oli aina saatavilla. Viimeisin pestini oli vanhainkodissa. Ollessani yksin iltavuorossa pyörittelin bamixia (sauvasekoitin) kattilassa ja totesin, että minulla on enemmän annettavaa kuin pillillä syötävän ruoan valmistaminen. Siirryinkin pian puolitetulle työajalle ja luin itseni ylioppilaaksi. Aikuislukion jälkeen olin päättänyt lähteä opiskelemaan joko historiaa, jalometallialaa tai tätä mystistä uutta löytöä, mikromekaniikkaa. Uteliaisuus ja konkreettinen luomisen into sitten toivat tähän upeaan opinahjoon, enkä ole katunut hetkeäkään.” Lauri harmittelee jo opintojen loppumista. Juuri nyt erityisen mielenkiintoista on ollut osallistuminen Aalto yliopiston projektiin. ”Mikromekaanikkolinjalla on mahdollisuus osallistua Aalto yliopiston järjestämään yhdeksän kuukauden mittaiseen PDP-hankkeeseen (Product…

14syys 2026 by Kaisu Tullinen

Selkeyttä ja läpinäkyvyyttä timanttien markkinointiin

gemmologia, Yleistä

Kuluttajien luottamus timanttialaan vahvistuu yhtenäisillä pelisäännöillä. Eurooppalainen ja Suomessa kansalliseksi standardiksi vuonna 2015 hyväksytty ISO 18323:2015 -standardi ohjaa korualaa ja vahvistaa kuluttajien luottamusta timanttimarkkinoihin. Synteettisten timanttien vallatessa markkinoita sekä myyjien että kuluttajien keskuudessa esiintyy yhä epäselvyyttä siitä, miten timantteja tulisi nimetä ja markkinoida. Selkeän ja yhtenäisen terminologian puute voi johtaa sekaannuksiin ja väärinkäsityksiin tuotteen alkuperästä ja arvosta. Tästä syystä on tärkeää tuoda esiin standardi, joka ohjaa alan käytäntöjä. YHTENÄINEN TERMINOLOGIA Harva tietää, että ISO 18323-standardi käsittelee nimenomaan korualaa sekä kuluttajien luottamusta timantteihin. Standardi on tähän saakka ollut saatavilla vain englanniksi, mutta sitä käännetään parhaillaan suomeksi. Standardissa määritellään mm. miten luonnontimantteja ja synteettisiä timantteja tulee nimittää. Tavoitteena on varmistaa, että kuluttaja ymmärtää selkeästi niiden välisen eron. Vaikka standardi ei ole laki, se toimii kansallisena ohjeistuksena ja määrittelee, millaisia tuotenimikäytäntöjä tulisi noudattaa…

Tekijä: Kaisu Tullinen