Metsä kuiskaa

Metsä kuiskaa

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Korutaide, Näyttely, Tapahtuma, Yleistä
Kello- ja korumuseo Kruunun näyttelyssä on esillä laaja kattaus modernia virolaista korua. Virolaisten nykykorujen näyttely Metsä kuiskaa kertoo 54 korutaiteilijan näkökulmasta käsin luontosuhteesta, metsästä ja sen merkityksestä. Suomessa ei ole aikaisemmin nähty näin laajaa virolaisen modernin korun näyttelyä. Korut on valmistettu pääosin 2020-luvulla. Vanhin teos on Leida Ilon koru vuodelta 1977, jolloin Viro oli miehitetty. Kultasepän ammattia ei saanut harjoittaa kuka tahansa. Metsällä oli erityinen merkitys miehityksen aikana, se oli henkinen turvapaikka, johon virolaisilla oli vahva yhteys.Korut avaavat virolaistaiteilijoiden metsä- ja luontosuhdetta mytologian, metsäyhteyden ja luonnon materiaalien tai ideoiden tuottamisen kautta. Koruihin on kiinnittynyt taiteilijoiden käsissä kokemuksia, havaintoja, haaveita, perinteitä ja ikiaikaista tietoa. Näyttelyn kuraattorina on toiminut Kärt Summatavet PhD. Krista Laos, rintaneula. Aamun koitto. Hopea, alumiini, vuorikide. Kärt Summatavetin alkumuna, hopea, 2024. METSÄ ON KORUTAITEILIJALLE PYHÄ PAIKKA Metsä on…
Read More
Vaikea maihinnousu

Vaikea maihinnousu

Kellot, Yleistä
Kellomerkkejä on moneen lähtöön ja asiakassegmenttiin. Mikä lähtee nousuun ja mikä katoaa Suomen markkinoilta? Vanha vitsi kysyy, mitkä ovat kaksi asiaa, joita Jumalakaan ei tiedä? Vastaus: sitä mitä jesuiitat pohjimmiltaan ajattelevat ja kuinka monta kellomerkkiä Sveitsissä on. Universal Genève -kelloja on jossain vaiheessa tuotu myös Suomeen. Perinteinen sveitsiläismerkki oli vuodesta 1989 lähtien kiinalaisomistuksessa, mutta siirtyi 2023 Breitlingin emoyhtiölle. Uutta tuotantoa on luvassa ensi vuonna. Vitsi on vanha ainakin sveitsiläisten kellomerkkien osalta. Ennen 1970-lukua merkkien määrä oli valtaisia, mutta kvartsivallankumouksen myötä moni perinteinen kellonvalmistaja joutui laittamaan lapun luukulle. Yhden kellovalmistajankonkurssi saattoi merkitä samalla monen kellomerkin, brändin,loppua.Mikäli on uskominen Wikipedian listaukseen sveitsiläistä kellovalmistajista, nykyisin niitä on noin 150. Jos mukaan lasketaan yhtiöt, jotka kytkeytyvät kelloteollisuuteen, niin firmoja on alppimaassa monin verroin enemmän.Sveitsiläisyys on kellolle merkittävä brändilupaus: kello on hyvä, kestävä ja tarkka…
Read More
Vuoden Kultaseppä 2025: Maria Karlström

Vuoden Kultaseppä 2025: Maria Karlström

Haastattelu, Korut, Uutisia, Yleistä
Perinteitä kunnioittava ahvenanmaalainen kultaseppä inspiroituu luonnosta ja haluaa kertoa koruillaan tarinoita. Kultaseppä Maria Karlström valittiin Vuoden Kultasepäksi 2025. Karlströmin Guldviva koruyritys sijaitsee Maarianhaminan sataman läheisyydessä, tunnelmallisessa vanhassa punaisessa rakennuksessa, josta löytyy korumyymälän lisäksi myös kultasepänverstas. Tunnetuin koru on käsin taottu Blomman, jota on valmistettu jo yli 30 vuotta. Klassikkokoru on nähty jopa ruotsin KruunuprinsessaVictorian kaulassa. Guldvivan uusinta tuotantoa on ”Myrskyluodon Maija” -korumallisto, joka on saanut nostetta menestyselokuvan myötä. Karlström on menestynyt myös Vuoden kaunein sormus -kilpailuissa. KÄSITYÖ JA LUONTO INSPIROI Maria Karlstöm opiskeli kultasepäksi Kööpenhaminan teknillisessä koulussa, jonka lisäksi hän oli ahvenanmaalaisen kultaseppämestarin Kaj Rinmanin verstaalla opissa. Guldviva yrityksen hän perusti vuonna 1989. Koko olemassaolonsa aikana Guldvivan tuotanto on perustunut omaan mallistoon sekä käsityötuotantoon omassa pajassa. Vuosien varrella Guldviva on kasvanut merkittäväksi kultasepänalan yritykseksi, joka työllistää 7 henkilöä ja, joka…
Read More
Vuoden Korunkantaja: muotisuunnittelija Lauri Järvinen

Vuoden Korunkantaja: muotisuunnittelija Lauri Järvinen

Haastattelu, Korut, Muotoilu, Uutisia, Yleistä
Korut liittyvät oleellisena osana menestyneen nuoren vaatesuunnittelijan pukeutumiseen ja identiteettiin. Suomen Kultaseppien Liitto sekä Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ovat vuodesta 2001 lähtien vuosittain nimennyt VuodenKorunkantajan. Nimitys annetaan henkilölle, joka omalla esimerkillään edistää korunkäyttökulttuuria. Vuoden 2025 korunkantajaksi nimettiin tamperelainen muotisuunnittelija Lauri Järvinen. ENEMMÄN JA ROHKEAMMIN Lauri Järvisen matka muotisuunnittelijaksi alkoi vaatetusalan artesaanitutkinnolla Koulutuskeskus Salpauksessa. Ala tuntui miltei hetioikealta ja innostus toteuttaa urahaaveita muotisuunnittelijana kasvoi kokemuksen myötä. Haaveena oli oma vaatebrändi, kivijalkakauppa ja kansainvälistä myyntiä. Monen vaiheen ja kovan työn kautta unelmat toteutuivat ja haave omasta brändistä toteutui. Kaikki matkalla saatu kokemus kantaa nyt eteenpäin. Tällä hetkellä Lauri työskentelee PispalaClothing -nimisessä yrityksessä.”Suhteeni koruihin on hyvin läheinen”, kertoo Lauri. ”Koru on minulle jokapäiväinen asia, enkä liiku mihinkään ilman hopeasormuksiani, kaulakoruani ja korvarenkaitani. Arjessa, kun käytän koruja vaatimattomasti, minulla on ehkä kymmen sormusta. Tämä saattaa…
Read More
At the Borders of Iron – Iron Notes

At the Borders of Iron – Iron Notes

Muotoilu, Tapahtuma, Uutisia
Kansainvälinen metallitaiteen tapahtuma järjestetään Lappeenrannassa kesällä 2025. At the Borders of Iron (Iron-Notes) on metallitaiteeseen ja julkiseen taiteeseen sekä sepäntyöhön keskittyvä hanke, joka kutsuu yhteen alan ammattilaisia, opiskelijoita sekä laajan yleisön. Keskiössä on kuuden kumppanin verkosto Virosta, Suomesta, Italiasta, Norjasta ja Ruotsista. Verkostoon kuuluu yliopistoja, sepäntyön biennaali sekä metallialan yritys. Verkosto järjestää kuusi erilaista kansainvälistä IronNotes-tapahtumaa, jotka tarjoavat osallistujille monipuolisesti mahdollisuuksia oppimiseen, asiantuntemuksen jakamiseen, omantaiteellisen työn esittelemiseen ja verkostoitumiseen metalliteeman ympärillä. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään LAB ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisellä kampuksella Skinnarilassa 17.6. sekä 18.6. Galleria Pihatossa, Lappeenrannassa. Seminaarissa 17.6. perehdytään metallintyöstön uusiin teknologioihin LUT Laserin asiantuntijoiden johdolla. Päivän aikana kuullaan Suomen tunnetuimpien kuvanveistäjien puheenvuoroja, mukaan lukien Kimmo Schroderus ja Kirsi Kaulanen. Lisäksi ohjelmassa nostetaan esiin ekologinen kestävyys taiteilijan työssä, aiheesta kertovat mm. Taidehallin toiminnanjohtaja Nina Toppila sekä Turun kaupungin projektikoordinaattori…
Read More