Suurmestarin näyttely Espooseen

Suurmestarin näyttely Espooseen

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely, Uutisia
Mestarikelloseppä Kari Voutilaisen elämäntyönäyttely tulee esille Suomen kello- ja korumuseo Kruunuun vuonna 2024. Museo Kruunulla on suuri kunnia järjestää suurmestari Kari Voutilaisen elämäntyönäyttely. Näyttely on esillä 23.4.-29.9.2024 ja tuo esille Kari Voutilaisen yhtenä aikamme merkittävimpänä kelloseppänä maailmassa. Tuomme näytille Voutilaisen valmistamia eri kellotyyppejä, piirustuksia, suunnitelmia ja videokuvaa sekä avaamme ajatuksia kellojen takana. Näyttely kattaa Espoon Kelloseppäkoulusta valmistumisen, osaamispääoman kasvattamisen, ensimmäisten omien kellojen, koneistojen ja ratkaisujen kehittämisen sekä filosofian työn taustalla. Voutilainen on kasvattanut yritystään ja osaamistaan hankkimalla Comblémine SA -kellotaulutehtaan ja Cattin SA -kellonkuoritehtaan/ prototyyppitehtaan. Hankintoihin kuuluu myös entinen kelloseppäkoulu sekä Urban Jürgensenin arvokellotehdas. Voutilainen on tehnyt kelloteknistä yhteistyötä isojen kellobrändien kuten MB&- F:n ja Zenithin kanssa. Voutilaisen osaamista arvostetaan joka puolella maailmaa. Hän on voittanut yhdeksän kelloalan arvostetuinta kategoriapalkintoa Grand Prix d’Horlogerie de Genève (GPHG). Elämäntyönäyttely on ensimmäinen laatuaan.…
Read More
HERÄTYS – kello soi!

HERÄTYS – kello soi!

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellomuseo, Kellot, Näyttely, Yleistä
Herätyskellonäyttely Kello- ja korumuseo Kruunussa on täynnä pirisevää nostalgiaa. Herääminen kuuluu meidän jokaisen päivään. Unentarpeemme on yksilöllistä ja se mikä riittää toiselle saattaa jättää toisen väsyneeksi. Jotkut heräävät arkisinkin omaan tahtiin virkeänä päivän toimiin. Useimmat meistä tarvitsevat kuitenkin työpäivään heräämiseen jonkinlaista ulkopuolista apuvälinettä. Nykyisin mobiililaitteeseen voi valita herätysääneksi mitä tahansa mieleen tuleekaan. Ennen matkapuhelimia herätyksen pystyi tilaamaan lankapuhelimeen, mutta todennäköisimmin herättiin herätyskelloon, jollaisia löytyikin varmasti joka kodista. Toki herätyskellojakin on erilaisia eri soittoäänillä ja teknisillä toteutuksilla varustettuina. Perinteinen mekaaninen mikkihiirikorvainen kovaäänisesti pirisevä herätyskello lienee ikonisin. Ja jos se ei yksin herättänyt niin ainahan sen on voinut laittaa metalliseen saaviin heräämisen varmistamiseksi. Sopii toivoa, että naapuri on halunnut nousta ylös samoihin aikoihin. Elektronisten herätyskellojen aikakaudelta moni muistaa piipittävät muoviset Casiot tai kelloradiot, joista pystyi valitsemaan joko tuuttauksen tai mieleisensä radiokanavan, johon…
Read More
Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistit ovat julkaistu

Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistit ovat julkaistu

Kello- ja korumuseo Kruunu, kilpailu, Korut, Näyttely, Uutisia
Vuoden koru 2024 -kilpailu esittelee monimuotoista kotimaista korualan osaamista Kuudetta kertaa järjestettävän Vuoden koru -kilpailun finalistit esittelevät laajaa ja monipuolista kotimaista korumuotoilun osaamista. Vuoden koru 2024 -kilpailun suojelijana toimii Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 31 kappaletta. Osallistujien joukosta esiraati valitsi kymmenen finalistia ja voittajan valitsee yleisö. Vuoden koru 2024 -kilpailun voittaja julkaistaan tammikuussa 2024. Rohkeuden, tarinoiden ja värien loistoa Finalistien töissä nousevat erityisesti esiin rohkeus, uskallus ja pelkäämättömyys. Koruissa näkyvät myös tekijöiden vahvat tarinat ja henkilökohtaiset kokemukset, sekä symboliikka. Korujen materiaaleina on käytetty hopeaa, kullattua hopeaa sekä korukiviä. Erityisesti värikkäät ja kookkaat korukivet loistavat tämän vuoden finaalitöissä, mukana on esimerkiksi kotimainen kauniisti hohtava spektroliitti. Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistikorut. VUODEN KORU 2024 -FINALISTIT DAS LOTUS, Ralph Granroth (Espoo) HÄIVÄHDYKSIÄ, Pirjo Lakkapää (Kiiminki) ILLUUSIO,…
Read More
Vuoden kultaseppä Pia-Mari Jull

Vuoden kultaseppä Pia-Mari Jull

Korut, Näyttely, Uutisia
Vuoden Kultaseppä nimitettiin tammikuussa 2023 Kelloseppäkoululla Espoossa. Hän on pitkään alalla toiminut ja monelle alan toimijalle tuttu, kultaseppämestari Pia-Mari Jull. Kultasepän alalle lähteminen tuli aikoinaan ammatinvalintaohjaajan ehdotuksesta”, tuore Vuoden Kultaseppä kertoo. ”Hän ehdotti, että kädentaitoammatti voisi sopia minulle”. Miten oikeassa hän olikaan! Ehdotetuista käsityöammateista Pia-Maria kiinnosti eniten kultasepän ammatti ja hän alkoi kiertää pääkaupunkiseudun kultasepänverstaita kyselemässä oppisopimuspaikkaa. Lopulta Lapponia Jewelry Oy oli ainoa paikka, joka suostui ottamaan Pia-Marin töihin. ”Pääsin ensin töihin lakkaajaksi vuonna 1989 ja sitten harkittiin, olenko valmis oppipojaksi. Muutaman vuoden päästä minut hyväksyttiin oppilaaksi lukuisten pyyntöjeni jälkeen. Pääsin suorittamaan kultasepänalan kisällitutkinnon vuonna 1994, oltuani oppisopimuskoulutuksessa Lapponia Jewelry Oy:llä vuosina 1991-1994. Tämän jälkeen jatkoin töitä yrityksessä riviseppänä. ” Näihin aikoihin Kultasepänkoulutus oli muuttumassa opistoasteisesta ammattikorkeakouluksi ja Pia-Marille ehdotettiin, että hän voisi jatkaa opintoja AMK-muotoilijaksi ns. summakoulutuksella, missä osallistuminen…
Read More
Aikansa tähtiä

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely
Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…
Read More