11touko 2020 by admin7976
Vuoden kultaseppä Petri Eklöf

Vuoden kultaseppä Petri Eklöf

Haastattelu, Korut
Tinkimättömällä asenteella ja taituruudella varustettu kultaseppä nauttii haasteista. Kivenistutus vie parhaaseen flow-tilaan. Yrjönkadulla Helsingissä paistaa aurinko, pienen putiikin ovesta pääsee sisään painamalla soittokelloa. Kultasepänliike Atelier Eklöf on toteuttanut korkealaatuisia koruja, esineitä sekä kaiverruksia vuodesta 2001. Yrityksen muodostavat kultasepät Annika ja Petri Eklöf. Petri ja Annika Eklöf Atelier Eklöfin edessä Yrjönkadulla, Helsingissä. TUNNUSTUS YLLÄTTI Syksyllä 2019 Petri Eklöfille myönnettiin Vuoden Kultaseppä tunnustus. Ensireaktio oli shokki. ”Olen hirveän introvertti”, Petri kertoo pajan takahuoneessa työpöytänsä äärellä. ”Kun Henkka (Suomen Kultaseppien liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman) kertoi nimityksestä, näin itseni väen keskellä vastaanottamassa palkintotaulua ja kukkia ja ajattelin, että en halua sinne! Mutta onhan se oikeasti mukavaa, kun kehutaan. Varsinkin, kun 20 vuotta sitten mulle sanottiin jossain kultaseppien tapahtumassa ohimennen, että enhän olekaan oikea kultaseppä. No, nyt olen ainakin Vuoden kultaseppä.” Petri kertoo taustaksi, että…
Read More
07touko 2020 by admin7976
Katsoitko kelloa vai aikaa?

Katsoitko kelloa vai aikaa?

Haastattelu, Kellot
Kello & Kulta -lehti kysyi kolmelta pitkän linjan kelloharrastajalta heidän intohimonsa taustoja. Kelloharrastuksella on miltei yhtä monet kasvot kuin on harrastajia.Ei ole vain yhtä tapaa olla kiinnostunut kelloista. Sam Salonen on 46-vuotias helsinkiläinen. Hän työskentelee liiketoimintajohtajana telekommunikaatioalalla, ohjelmistorobotiikan ja keinoälyn alueella. Milloin ja miten kiinnostuit kelloista?Kellot ja muut mekaaniset laitteet ovat aina kiinnostaneet. Varhaisin kellomuisto on varmaan isäni Zenith El Primero Big Blue, joka oli siistein kello ikinä. Aktiivisempi harrastaminen alkoi 2000-luvun alussa, kun hankin Tag Heuerin Carreran USA-matkalla, sen kanssa elin muutaman vuoden. Viimeiset vuodet painopiste on ollut vahvasti japanilaisissa kelloissa. Kuinka paljon sinulla on kelloja?Tällä hetkellä laatikossa 10 kappaletta. Uusia kelloja tulee aina välillä, mutta nykytilaan olen varsin tyytyväinen. Ahkerampi flippailukausi on jo takana, olen ilmeisesti löytänyt rauhan. Oletko erikoistunut johonkin?Ehdottomasti Japanilaiset kellot ja erityisesti Seikon sekä Grand…
Read More
06touko 2020 by admin7976
Aika ennen ja jälkeen heräämisen

Aika ennen ja jälkeen heräämisen

Haastattelu, Kellot, Uutisia
Ylen Puoli seitsemän -ohjelman juontaja Mikko Kekäläinen sai vuosia sitten kellokuumeen ja on tartuttanut sitä muihinkin. Mikko Kekäläinen laskee aikaa ennen ja jälkeen kelloharrastuksen heräämisen. Kelloinnostus lähti liikkeelle, kun Kekäläinen oli kaveriporukalla ostamassa ulkomaille muuttavalle ystävälle kelloa läksiäislahjaksi. Siihen asti hän oli ajatellut, että rannekellot olivat aika tarpeettomia, sillä ajan pystyi katsomaan kännykästäkin.”Espoolaisen kelloliikkeen myyjä kysyi: Kvartsikello vai mekaaninen? Kysyin, että mikä ero niillä on”, Kekäläinen hymyilee. Sillä kerralla mukaan tarttui lahjaksi kvartsikello, mutta episodi herätti kiinnostuksen, joka on edennyt kellokuumeeksi vuosien saatossa. Kevään 2020 aikana mediassa on puhuttu tartuntaketju-termistä, Mikko Kekäläinen sanoo itse olevansa kellokuumeessaan osa sellaista ja tartunta on edennyt häneltä useampiin kavereihin ja veljeenkin. MERKITYKSELLISET KELLOT Juuri nyt Kekäläisen kellokuume on ottanut kierroksia. Haastatteluunkin hän tuli kelloliikkeen kautta. Kädessään hänellä on tyylikäs brittiläinen kello, jossa on sveitsiläinen…
Read More
26helmi 2020 by admin7976
Strömforsin ruukki

Strömforsin ruukki

Haastattelu, Historia, Matkailu
Störmforsin ruukki on tunnelmallinen matkailukohde itäisellä Uudellamaalla. Ruukin komeissa ja historiantäyteisissä maisemissa toimivat myös Ruukin Sepät. Strömforsin ruukin vanhat rakennukset veden äärellä ovat uskomattoman kauniita. Ruukin historia ulottuu Vapaaherra Johan Creutzin vuonna 1695 perustamaan kankivasarapajaan. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja laitettiin kulkemaan Kymijoen läntisintä päähaaraa pitkin ja silloinen Pyhtään pitäjä jakautui kahtia. Pitäjän Ruotsin puolta alettiin kutsua Ruotsin Pyhtääksi. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin sen ostivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell. Kaunis ruukkialue syksyn väreissä. Kuva: Julia Weckman Strömfors -nimi tulee omistajiensa sukunimien yhdistelmästä. Nohrström ja Forsell perustivat alueelle manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli aateloidun Jakob af Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukin 31-vuotiaana, kahden pienen lapsen äitinä. Historia kertoo, että vuorineuvoksettaren aika…
Read More