Ajankohtaiset

Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Historia
Annettiin puolitusinaa hopealusikkaa merkkipäivän kunniaksi. Teetettiin kaiverrukset ja kunnioitettiin muistettavaa henkilöä aikaa kestävällä lahjalla. Jos lusikka vaurioitui käytössä, se vietiin korjattavaksi hopeasepälle. Hopean kiillotusta ja huoltamista pidettiin normaalina osana omaisuuden hoitoa. Perheissä tarvittiin usein juhlakäytössä täysi tusina jokaista aterinta, joten keräilysarjat olivat merkittäviä. Nykypäivänä yleisin lusikka eli teräslusikka päätyy vaurioituessa metallinkierrätykseen, jossa se hyödynnetään toisessa käytössä ja muodossa. Eri materiaalit ovat kokeneet pöytäkattauksessa monia vaiheita, mutta hopealahjassa on edelleen oma kiistämätön hohtonsa ja etunsa. Lämmönjohtavuuskykynsä ansioista hopeinen esine antaa miellyttävän lämmön sitä käytettäessä. Lisäksi hopealla on tutkittu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. ”Materiaalilla on aina ollut merkitystä pöytäkattauksessa. Nykyään materiaalien käyttö on monipuolisempaa. Ihmisillä on paljon tavaraa ja se näkyy myös kattauskulttuurissa. Ennen vanhaan, kun tavaraa oli vähemmän, ylellisyysesineet kuten hopeat, korostuivat vahvasti”, kertoo Tamminen. Onkin syytä pohtia, mikä määritellään nykyään ylellisyystavaraksi,…
Read More
Kello, joka turvaa lähimmäisesi

Kello, joka turvaa lähimmäisesi

Kellot
Espoolainen Navigil kehittää ja valmistaa hoitoalalle ja ikääntyvälle väestölle soveltuvaa apuvälinettä. Suomen asukasikäprofiilin vanhentuessa yhä useampi tuntee lähipiirissään henkilöitä, joiden hyvinvointi ja elämänhallinta teettää huolenaihetta lähimmäisilleen. Kotona kiinteästi tiettyyn paikkaan sidotut turvalaitteet eivät auta jos henkilö on jo poistunut kotoa. Tai jos henkilön aktiivisuus yllättäen vähenee kotona ollessa eikä hän pysty itse tunnistamaan tilaansa ja hankkimaan itselleen apua. ”Jos pystymme edes yhden tarpeettoman, esimerkiksi muistisairaudesta kärsivän vanhuksen hengen vaarantavan katoamistapauksen estämään, olemme onnistuneet työssämme”, kiteyttää Navigil Oy:n Senior Watchmaker Saila Vermasvuori. KORVAAMATON JA HUOMAAMATON Navigilin turvakellojen erinomaisuus perustuu siihen, että laite on henkilöllä aina mukanaan ranteessa. Se on käytännössä matkapuhelin, jolla ei kuitenkaan voi soittaa kuin ennalta ohjelmoituihin numeroihin. Asiakaskuntana eivät ole vain ikäihmiset. Laitteesta on suunnaton hyöty myös kehitysvammaiselle, joka pystyy laitteen ansiosta elämään itsenäisesti. Vastapainona ranneke on myös…
Read More
Tarkkuutta ja hienomotoriikkaa – Kelloseppäopiskelijan intohimo

Tarkkuutta ja hienomotoriikkaa – Kelloseppäopiskelijan intohimo

Kellot, Koulutus
Perinteikäs, maailmalla arvostettu kelloseppien opinahjo Kelloseppäkoulu sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sen seinien sisältä valmistuu vuosittain 14 kelloseppää ja 14 mikromekaanikkoa. Koulun opiskelijoita on työllistynyt ansiokkaasti maailmalle ja koulun opiskelijoita otetaan mielellään harjoittelijoiksi ulkomaille. OPPIMISEN ALKUUN Hienomotoriikkaa ja tarkkuutta harjoitetaan 3 vuoden opintojen ajan. ”Kärsivällisyys on kellosepän tärkein ominaisuus. Ilman sitä ei voi tässä ammatissa alkumetreillä opinnoissakaan pärjätä” vakuuttaa 1. vuoden kelloseppäopiskelija Annika Leppälä. Hänet ohjasi kellosepän opintoihin kiinnostus tarkkuuteen ja mekaniikkaan. Itse kiinnostus kelloihin esineenä on herännyt opintojen edetessä. ”Keskittyminen tuntikausia johonkin pieneen yksityiskohtaan kellokoneistossa saadakseni sen lopulta toimimaan on koukuttavaa”, hän jatkaa. Kelloseppien maailmassa puhutaankin sitten todella pienistä yksityiskohdista sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä pienimpien kellonkoneiston osien mittatarkkuudet ovat sadasosamillien luokkaa. Kelloseppäkouluun hakeudutaan hyvin erilaisista taustoista ja ikäluokista. Yhdistävänä tekijänä on tietysti kiinnostus kelloihin tai alaan yleensä. Koulupäivät koostuvat teoriatunneista, joilla…
Read More
Northern Light – laaja suomalainen korutaiteen näyttely avautui Hollannissa!

Northern Light – laaja suomalainen korutaiteen näyttely avautui Hollannissa!

Korutaide
CODA Apeldoorn museo kutsui kolme taiteilijaa – Tarja Tuupasen, Eija Mustosen ja Anna Rikkisen – organisoimaan ja toteuttamaan suomalaista korutaidetta esittelevän näyttelykokonaisuuden. Juuri avautuneessa "Northern Light" -näyttelyssä on mukana 32 suomalaista taiteilijaa. Kyseessä on ensimmäinen laaja korutaiteen vienti ulkomaille. CODA Apeldoorn on ainoita museoita Euroopassa, jonka kansainvälisessä kokoelmassa korutaiteella on vankkasija yli 9000 teoksen voimin. Northern Light -näyttelyssö mukana olevat taiteilijat: Ulla Ahola, Ami Avellán, Aino Favén, Juhani Heikkilä, Kimmo Heikkilä, Tuija Hietanen, Elina Honkanen, JussiJärvinen, Minna Karhu, Mari Keto, Sirja Knaapi, Helena Lehtinen, Maria Lehto, Helmi Lindblom, EeroLintusaari, Mia Maljojoki, Matti Mattsson, Minna Markkanen, Eija Mustonen, Maria Nuutinen, WiebkePandikow, Inni Pärnänen, Ari Pyörälä, Tiina Rajakallio, Anna Rikkinen, Hanna Ryynänen, Jenni Sokura, JannaSyvänoja, Nelli Tanner, Terhi Tolvanen, Suvi Tupola, Tarja Tuupanen. Näyttely on avoinna CODA Apeldoorn museossa 16. kesäkuuta 2019…
Read More
Ainutlaatuiset kirkonkellot

Ainutlaatuiset kirkonkellot

Kellot
Oulun tuomiokirkon kello pyrki edistämään kylmällä ja jätättämään lämpimällä. Turun tuomiokirkon kellojen ääni radiossa puolelta päivin on osa suomalaista mielenhistoriaa. Kellojen lyöntien päivittäinen radiointi aloitettiin kesällä 1944. Metalliseoksesta – pronssista – valettujen kirkonkellojen lisäksi Turun tuomiokirkon tornissa on myös kello, joka näyttää kansalaisille aikaa perinteisen kellotaulun muodossa. Olkoonkin että kellossa on vain yksi viisari, tuntiviisari. Turun tuomiokirkon kello on maamme vanhin julkinen kello. Kirkon kello – erikseen kirjoitettuna – löytyy myös monista kirkoista sekä Kuopion, Mikkelin, Helsingin ja Oulun tuomiokirkosta. Aikaa näyttäviä kelloja on toki lukuisissa muissakin kirkkorakennuksissa, myös moderneissa. Esimerkiksi Seinäjolla Alvar Aallon suunnitteleman Lakeuden ristin tornissa on kellotaulu neljään suuntaan. YKSI VANHIMMISTA SUOMESSA TEHDYISTÄ Oulun tuomikirkko valmistui 1832. Tornin valmistuminen siirtyi vuoteen 1845, jolloin siihen sijoitettiin myös varta vasten paikalle tehty kello. Sen osti ja omisti Oulun kaupunki.…
Read More