03huhti 2026 by Kaisu Tullinen
Huipulla tuulee

Huipulla tuulee

Kellot, Uutisia, Yleistä
Urban Jürgensenin uusi mallisto on hieno ja laadukas – mutta hintava. Moni suomalainen kelloharrastaja ja kelloalan ammattilainen odotti suurella mielenkiinnolla Urban Jürgensenin uudelleen lanseerausta. Olihan Kari Voutilainen yhdessä sijoittajaryhmän kanssa ostanut Jürgensenin, kenties maailman vanhimman yhtäjaksoisesti toiminnassa olleen kellobrändin. LAATUA HUIPPUHINNALLA Kauppa tapahtui 2022, joten odotukset vuodelle 2023 olivat suuret, sillä silloin brändin oli määrä viettää 250-vuotisjuhlaansa. Mutta uutta mallistoa ei näkynyt, ei näkynyt vielä seuraavanakaan vuonna. Vasta kesäkuussa 2025 esiteltiin kolme uutta mallia, UJ-1, UJ-2 ja UJ-3. Kellot ovat esteettisesti kiinnostavan näköisiä, ja myös teknisesti korkealaatuisia. Kaikissa on käyntivaramittari. UJ-1 on tourbillon. Se on juhlamalli ja sitä tehdään vain pieni rajattu määrä. UJ-2 on ”peruskello” ja UJ-3 ikuisella kalenterilla ja kuutoiminnolla varustettu kronografi. Uusi Urban Jürgensen -mallisto on samalla kertaa hillitty, mutta erityisesti UJ-2 näyttää epäkeskon sekuntikehän ansiosta sopivasti…
Read More
26maalis 2026 by Kaisu Tullinen
Mari Syrén unelmoi omasta korunäyttelystä

Mari Syrén unelmoi omasta korunäyttelystä

Haastattelu, Korut, Muotoilu, Yleistä
Palkittu korumuotoilija pyörittää yritystään Porissa. Tyrni-kaulakoru (hopea, lasihelmet) on nähty myös Linnan juhlissa 2024. Mari Syrénin töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä. Korukilpailujen finaalijoukossa ja palkintosijoillakin hänet on nähty – siitä kertoo myös pitkä ansioluettelo. Tuorein menestys tuli syyskuussa 2025, kun hänet palkittiin Auno ja Mauri Riutun säätiön tunnustuspalkinnolla ”Korvaamaton käsityö” -seminaarissa Tampereella. KUTSUMUS Aloitan haastattelun kysymällä, kuka on Mari Syrén? Vastaus tulee Marilta nopeasti, ”Korumuotoilija Porista”. Tutustutaan korumuotoilijaMariin vähän perusteellisemmin. Marilla on takanaan pitkä ja perusteellinen koulutustausta. Nuoruuden ihastus käsillä tekemiseen muuttui aikuisena haaveksi käsityöammatista. Akateeminen koulutuskin veti puoleensa, mutta päästyään opiskelemaan Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiaan,hän tiesi löytäneensä kutsumuksensa korujen parissa. Kuopion koulun jälkeen oli luontevaa hakeutua Lahden ammattikorkeakouluun jatkamaan opintoja korumuotoilun parissa. Opinnot ulkomailla oli houkutteleva mahdollisuus. Marilla oli ennestään suhteita Prahan Taideteolliseen korkeakouluun, joten kaupunki valikoitui luontevasti…
Read More
12maalis 2026 by Kaisu Tullinen
Kamera rakastaa kelloja

Kamera rakastaa kelloja

Kellot, Yleistä
Kellobrändit ja -mallit vilahtelevat valkokankaalla ja tv-sarjoissa. Yksi ikonisimpia kellokohtauksia elokuvan historiassa. Harold Lloyd roikkuu viisarissa elokuvassa Tuhannen dollarin nousukas(1923, suomeksi myös nimillä Turvallisuus viimeiseksi ja Harold iskussa). Elokuvassa Easy Rider – matkalla (Easy Rider, 1969) on alussa kohtaus, jossa Peter Fondan esittämä toinen päähenkilö, Wyatt, ottaa ranteestaan kellon ja heittää sen maahan. On alkamassa aikakauden henkistä maisemaa luotaava moottoripyörämatka vapauteen pois materialismista ja aikataulujen hallitsemasta maailmasta. Kellosta luopuminen on elokuvassa vahva symbolinen teko ja kannanotto. Aikaa mittaava kone ihmisen ranteessa on myös orjuuttamisen väline: kello näyttää paitsi ajan, myös yhteiskunnan vaatimukset, kello sitoo kiinni modernin maailman oravanpyörään. Kelloharrastajia kohtauksessa kiinnostanee symboliikan lisäksi, minkä merkkisestä kellosta on kyse. Maahan lentää metallirannekkeellinenTimex. 007 KELLOMIEHENÄ Kun puhutaan kelloista ja elokuvista, Easy Rider tuskin tulee ensimmäisenä mieleen, vaan James Bond -leffat. Niiden katsoja…
Read More
28helmi 2026 by Kaisu Tullinen
Ru Runeberg– Hopeaseppämodernin taiteenkentällä

Ru Runeberg– Hopeaseppämodernin taiteenkentällä

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Korutaide, Muotoilu, Näyttely
Ru Runebergin näyttely avautui Kello- ja korumuseo Kruunussa lokakuussa 2025. Esillä on näyttävä kokoelma mielikuvitusrikkaita ja huumorilla höystettyjä uniikkiesineitä. Ru Runeberg syntyi taiteilijaperheeseen Helsingissä vuonna 1970. Hänen isänsä oli valokuvaaja ja äitinsä keraamikko. Runebergin suku on tunnettu taiteilijasuku, joka polveutuu kansallisrunoilija Johan Ludvig ja kuvanveistäjä Walter Runebergista. Lapsena Ru oli utelias ja kiinnostunut luonnosta – erityisesti hyönteisistä. Hän muistelee keränneensä hyönteisiä serkulleen, joka hoiti häntä isovanhempien mökillä kesäisin. Hyönteiset hän asetteli kauniisti serkkunsa sänkyyn peiton alle. Hyönteiset ovat aina olleet hänelle erityisen merkityksellisiä ja pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Ru kertoi, että hänen vaarinsa ja isoisänsä kasvattivat häntä ”kovalla huumorilla”, mikä on jättänyt jälkensä hänen taiteelliseen ilmaisuunsa. Osa Ru Runebergin Sinfoniaorkesteri -teoksesta. TIE HOPEASEPÄKSI Run tie hopeasepäksi alkoi Västra Nylands Folkhögskolanissa Karjaalla vuonna 1991–1992, missä hän innostui hopean työstämisestä. Kansanopistovuoden jälkeen hän…
Read More
21helmi 2026 by Kaisu Tullinen
Suomen Kultaseppien Liitto ry. 120 vuotta

Suomen Kultaseppien Liitto ry. 120 vuotta

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Koulutus, Uutisia, Yleistä
Liitolla on ollut suuri merkitys alan säilymiseen ja kehittymiseen. Tasan 120 vuotta sitten, lokakuun 15.–16. päivä, kolmekymmentä Suomen kulta- ja hopeaseppäliikkeenharjoittajien jäsentä kokoontui hotelli Kämpissä Helsingissä perustaakseen Suomen Kultaseppien Liiton. Keskustelu kultaseppien yhteistoiminnasta oli jo aloitettu vuonna 1887, jolloin tehtiinkin periaatteellinen päätös yhteisen liiton perustamisesta. Asialistalla uuden liiton toiminnaksi oli leimaustutkinnon järjestäminen, alaa koskevien asetusten tarkistaminen, leimausjärjestelmän uudistaminen, tuontitavaran tarkastaminen, hintojen yhtenäistäminen, keskinäisen kilpailun hillitseminen sekä koulutuskysymykset. Asioita, jotka olivat tuolloin, ja ovat pääosin edelleen liiton toiminnassa keskiössä, vaikkakin uudessa ajassa ja kontekstissa. ALAN TARPEET Kultasepän ammatin kehittäminen oli alkuaikojen toiminnassa päällimmäisenä. Ammattia koskevien asetusten tarkistaminen ja leimaustutkinnon aikaansaaminen olivat silloin tärkeitä tavoitteita. Siihen tartuttiin julkaisemalla kultasepänalalle oppikirja,Kultaseppien käsikirja, vuonna 1909. Kultaseppäkoulu sen sijaan perustettiin liiton toimesta Helsinkiin vasta myöhemmin, vuonna 1910. Oppikirjan lisäksi katsottiin myös tärkeäksi julkaista liitolle äänenkannattaja.…
Read More