Hopean taitaja – Mauno Honkanen

Mauno Honkasen suunnittelema Tähkä-sarja on suomalainen klassikko.

Mauno Honkanen kuvattuna kotonaan. Kuva: Julia Weckman.

Joukossamme on vielä vanhoja legendoja, jotka voivat kertoa nuoremmille polville historiaa käsityön ja muotoilun maailmasta niin kuin se oli silloin aikanaan. Yksi näistä elävistä legendoista on taiteilija, hopeaseppä Mauno Honkanen.

Heti kun astuu sisälle Mauno Honkasen kotiin, aistii että ollaan kulttuurikodissa. Huoneet ovat täynnä tauluja ja taide-esineitä, joihin moneen liittyy tarina Maunon värikkäästä urasta.

SYNTYNYT RAPAKON TAKANA

Mauno Honkanen syntyi vuonna 1931 Torontossa, Kanadassa. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet länteen paremman tulevaisuuden toivossa 1920-luvulla, mutta suuren pörssiromahduksen jälkeen perhe päätti kuitenkin muuttaa takaisin Suomeen ja Turkuun. Ajatus oli ensin, että Mauno jatkaisi isänsä jalanjäljissä rakennusmestariksi, mutta pojalla oli toisenlaisia suunnitelmia ja sisustusarkkitehdin

työ häämötti mielessä. Mauno oli lahjakas piirtäjä, niin hyvä siinä, että hänen rakennusmestari-isänsä usein näytti omat piirustuksensa Maunolle hyväksyttäväksi.

ATENEUMISSA SUUNTA LÖYTYI METALLISTA

Turku vaihtui Helsinkiin ja Mauno aloitti sisustusarkkitehtiopinnot Ateneumissa. Siellä opettajana toiminut toinen legenda, Tapio Wirkkala näki nuoressa Maunossa potentiaalia ja houkutteli hänet metallitaiteen puolelle. Siitä Mauno Honkasen ura hopeaseppänä ja muotoilijana lähti liikkeelle.

Opiskeluaikana Mauno oli kiinnostunut oppimisesta ja oli hyvin ahkera. Hän ehti määrällisesti tehdä merkittävästi enemmän töitä, kuin hänen opiskelutoverinsa. Tehdessä taito karttui ja hän valmistui Ateneumin metalliosastolta parhain arvosanoin.

Vuonna 1965 Mauno palkattiin Tillanderin Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevaan tehtaaseen työnjohtotehtäviin. Hänellä oli vastuullaan materiaalivarasto ja muun muassa kaikki punnitukset. Materiaali haettiin siihen aikaan kerran viikosta Suomen pankin holvista. Tillanderilla valmistettiin pöytähopeaa ja lyötiin mitaleita. Mitalipuolella Tillander oli silloin maan suurin toimija ja laadukkaan työn seurauksena tehdas oli myös mitalitaiteilijoiden suuressa suosiossa. Kun tehdas aikanaan muutti Lauttasaaresta Herttoniemeen uusiin moderneihin tiloihin Mauno vastasi uuden tehtaan suunnittelusta sekä muutosta.

TÄHKÄ-SARJAN SYNTYMINEN

Tähkä-sarjasta tuli klassikko. Aterimia valmistaa Kultakeskus.

Eräänä päivänä Herbert Tillander kysyi Maunolta, voisiko hän suunnitella jouluaiheisen lusikan. ”Mikäs siinä”, Mauno vastasi ja alkoi miettiä tehtävää. Inspiraation lähteeksi valikoitui joululyhde. Lopputuloksena syntyi ruokailuvälineiden suurmenestys ”Tähkä-sarja”. Ensin myyntiin tuli vain lusikka, mutta sen suuren suosion myötä jälleenmyyjiltä tuli viestiä, että sarjaan kaivattaisiin täydennystä ja niin syntyi suomalainen klassikko, Tähkä.

SUOSITTU JOHTAJANA

Ajan myötä Maunosta tuli myös firman osakas ja hän otti lisää operatiivista vastuuta. Hän piti aina huolen siitä, että henkilökunnalla olisi hyvät oltavat ja tunsi itsensä aina, vaikka johtotehtävissä toimikin, vain yhdeksi muiden joukossa. Mauno ruokaili aina henkilökunnan kanssa ja pienenä kuriositeettina voisikin mainita, että henkilökunnan ruokailu tapahtui tyylikkäästi hopeisilla Tähkä -aterimilla.

Viihtyvyyttä työpaikalla lisättiin myös järjestämällä henkilökunnan iloksi pukuhuoneeseen pingispöytä ja punttivälineitä. Tästä toverillisesta johtamistavastaan Mauno sai yrityksen myynnin yhteydessä henkilökunnalta läksiäislahjaksi hopeisen kepin, joka on hänelle tänäkin päivänä rakas muisto elämätyöstään Tillanderilla.

HOPEAA, MITALEITA JA KUNNIAMERKKEJÄ

Vaikka Tähkä-sarja on se mistä Mauno parhaiten tunnetaan, ovat hänen ansionsa paljon laajemmat. Hän on suunnitellut lukuisia mitaleita ja häneltä löytyykin mittava mitalikokoelma, joka koostuu pääosin Tillanderilla lyödyistä mitaleista. Mauno on myös suunnitellut kunniamerkkejä, josta Yrittäjäristi on monelle yrittäjälle tuttu tunnustus hyvin tehdystä työstä.

Mauno Honkasen komea kokoelma mitaleita.
Mauno Honkanen edesmenneen vaimonsa kanssa Kemiössä. Kuva on valokuvaaja Ritva Kovalaisen kirjasta Tämän tahdon sanoa. Kuva: Julia Weckman.

Eläkepäivillään Mauno on ollut aktiivinen Suomen Mitalitaiteen Killan toiminnassa sekä aktiivisena jäsenenä hyväntekeväisyyttä harjoittavan Rotary järjestön jäsenenä. Myös rakas kesäpaikka Kemiössä tarjoaa Maunolle ja hänen perheelleen hienoja hetkiä luonnon helmassa. Maunon luovuuden ja työn saavutuksista, esimerkiksi klassisesta Tähkä-mallistosta, on tullut osa suomalaista identiteettiä.


Teksti: Henrik Kihlman. Kuvat Julia Weckman ja Kultakeskus.