Nimeäminen on hieno osoitus perinteikkäälle alalle.
Perinteinen kultasepän työ on nimetty yhtenä uutena elävän kulttuuriperinnön kohteena Elävän perinnön kansalliseen luetteloon: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Aikaisemmin mm. Sveitsi on saanut maailmanlaajuiseen elävän perinnön luetteloon perinteisen kellosepäntyön.
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 22 uutta kohdetta. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.
Hakemuksen tekivät Suomen Kultaseppien Liitto ry ja Suomen kello- ja korumuseo Kruunu. Suomen Kultaseppien Liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlmanin mukaan Kultasepän työn nimeäminen elävän perinnön luetteloon on arvostuksen osoitus vanhalle perinteikkäälle alalle. Museonjohtaja Essi Pullisen mukaan alan eri käytänteet ja tekniikat ovat hyvin vanhoja ja niitä tulisi vaalia kansallisaarteena. Museo pyrkii tallentamaan käsityötekniikoita ja jakamaan tietoa halukkaille mm. virtuaalisen kokoelman HOLVIn kautta. Kultasepän työssä on käynnissä murrosaika, joka alkoi 3D-tekniikoiden käyttöönoton myötä. Monia pohdituttaa kysymys vanhan perinteikkään kultasepäntaidon säilymisestä tuleville polville. Ja onko sillä merkitystä kehityksen edetessä?
Osoitteesta https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Kultasepän_työ voi käydä lukemassa kultasepän työstä – ketkä sitä tekevät, kuinka he ovat koulutettuja ja minkälainen tausta ja toisaalta tulevaisuus perinteisellä kultasepän työllä on.
Teksti: Essi Pullinen Kuvat: Brian Kairuz, Unsplash