Ajankohtaiset - Sivu 42 46:stä -

02loka 2018 by admin7976

Sadan Vuoden Lahjat – Kultakeskus Oy 100 vuotta -näyttely Suomen Kellomuseossa

Sadan Vuoden Lahjat – Kultakeskus Oy 100 vuotta -näyttely Suomen Kellomuseossa sukeltaa yhtiön tarinaan eri teemojen ja esineiden kautta. Sadan vuoden aikana Kultakeskuksen tuotteet ovat olleet vahvasti mukana suomalaisten elämässä. Arkea, juhlaa, sotaa ja rakkautta peilaavat esineet herättävät nostalgisia tunteita ja kertovat miten monipuoliseen ilmaisuun jalometalli taipuu. Näyttely on auki Kellomuseossa Espoon Weegee -talossa 24.5.2018-7.4.2019. Suomen Kellomuseon erikoisnäyttely juhlistaa Pohjoismaiden suurimman jalometallitehtaan monivaiheista ja kiinnostavaa tarinaa. Mistä kaikki sai alkunsa 100v sitten, miten kultaseppien oma tehdas syntyi? Lue juttu Kello & Kulta -lehdestä! Kellomuseon näyttelyssä nähdään esineitä joita harvoin, jos koskaan, on ollut julkisesti esillä. Mittava luonnos- ja valokuva-arkisto on inspiroinut näyttelysuunnittelua. Myös haastatteluja ja vanhaa filmimateriaalia on esillä. Kultakeskuksen avuliaan henkilökunnan avustuksella sata vuotta on ollut historiallisen upea matka. Toivotamme kaikki tervetulleeksi tutustumaan näyttelyyn ja sen oheistapahtumiin! Lisätietoa: Facebook:…

29syys 2018 by admin7976

Uutta energiaa Kelloliike Salosessa Turussa

Haastattelu, Kellot, Korut

Kello & Kulta -lehden Maakuntakierros -palstalla kävimme mm. Turussa: Turku on ollut kautta aikojen kulta-ja kelloalalle keskeinen paikka. Kultasepänalan toimintaa on harjoitettu 1300-luvulta asti. Kelloliike Salonen on palvellut samassa osoitteessa kunniakkaat 87 vuotta. Liikkeen perusti kelloseppä Väinö Salonen 20.4.1931 puutaloon Satakunnantielle. Hänen poikansa Ilkka jatkoi isänsä jalanjälkiä ja laajensi 70 -luvun lopulla, kun siirryttiin samaisen talon toisen päähän Matin Lihan lopetettua. Vuonna 2010 Ilkka Salonen menehtyi ja Kelloliike Salonen oli vailla jatkajaa. Uusi yrittäjä saatiin Hanna-Maija Rosenbergistä vuonna 2011. ”Tulin kello- ja kulta-alalle ihan sokkona. Minulla on fysioterapeutin tausta. Kun aloitin, en tiennyt kello- ja kulta-alasta paljoakaan. Onneksi oli kelloseppä Antti Itähaarla, joka edelleenkin korjaa ja huoltaa kelloja Salosella”, Hanna-Maija kertoo. Asiantuntijoilta hän sai apua ja siirtyminen liikkeenharjoittajaksi meni yllättävän kivuttomasti. ”Pystyimme omasta kokemattomuudestani huolimatta ylläpitämään asiantuntijaliikkeen mainetta. Vanhat asiakkaat…

12syys 2018 by admin7976

Rannekellon historiaa

Kellomuseo, Kellot

Jo 1700-luvulla valmistettiin naisille yksittäisiä rannerenkaita, joissa oli kello. Monesti kellotaulu oli peitetty saranoidulla ja koristellulla kannella ja naisten rannekelloja pidettiin enemmänkin koruina kuin tarkkoina ajannäyttäjinä. Yleensä kello riippui ketjun varassa kaulassa tai roikkui vyötäröllä vetoavaimineen ja kellonperineen niillä, kenellä kelloon varaa oli. Miehet eivät vielä 1900-luvun taitteessakaan yleisesti käyttäneet kelloa ranteessa. Kello kuului taskuun. Rannekelloa käyttävää miestä pidettiin jopa epämiehekkäänä. [caption id="attachment_304" align="alignleft" width="300"] Sveitsiläinen naisten rannekello suomalaisella nimellä 1930-40-luvulta[/caption] Rannekellojen yleistymiseen 1900-luvulla vaikutti naisten aseman muutos ja siirtyminen työelämään. Kaulakello tai riipuskello ei ollut käytännöllinen tehtaalla tai ulkotöissä. Riipuskelloja muutettiinkin ranteessa pidettäväksi juottamalla niihin lenkit rannekkeelle tai valmistamalla nahkainen kotelo joka vyötettiin ranteeseen. Varhaiset nimenomaan rannekelloiksi valmistetut kellot noudattivat vielä tasku- tai riipuskellojen muotoilua, kunnes kellotehtaat huomasivat potentiaalin naisten rannekellojen markkinoilla ja alkoivat valmistaa ajan muotia mukailevia kelloja.…

08syys 2018 by admin7976

Gemmologi on jalokiviasiantuntija

Jalokivet

Kun pitää selvittää, mikä kivi jossain korussa on, apu löytyy varmimmin gemmologilta eli jalokiviasiantuntijalta. Pirkan Kellon liikkeenharjoittaja Risto Kangasniemi on FGA-gemmologi eli valmistunut arvostetusta Ison Britannian gemmologijärjestöstä. Gemmologit eivät yleensä tee Suomessa työtään kokopäivätoimisesti ja Kangasniemelläkin gemmologin työ lomittuu yleiseen koruarviointiin. Nykypäivä tuo gemmologiaankin uusia ilmiöitä, Kangasniemi kertoo. ”Päivän kuumia puheenaiheita ovat synteettiset timantit ja niiden tunnistaminen aidoista. [caption id="attachment_300" align="alignright" width="225"] Dipl. Gemmologi F.G.A Risto Kangasniemi pyörittää Pirkan Kelloa ja vastaa koruarvioinneista Tampereella.[/caption] Isot timantit eivät yleensä ole ongelma, sillä monilla kivillä on timanttilaboratorion raportti, mutta joissain tapauksissa pieniä kiviä sisältävissä koruissa osa timanteista saattaa olla korvattu synteettisillä.” Yhä yleisemmäksi murheenaiheeksi ovat nousseet lomamatkoilta hankitut korut, jotka viedään heti arvioitavaksi. Usein hienoista liikkeistä on ostettu jalokiviä isoilla alennusprosenteilla, mutta loppusumma jää normaalitasoa huomattavasti korkeammaksi. ”Valitettavasti suomalainen kuluttajasuoja ei ulotu…

03syys 2018 by admin7976

Tärkeintä korussa on aito tarina – Taigakoru toimii Rovaniemellä ja ympäri maailmaa

Haastattelu, Korut

Taigakoru on suomalainen koruyritys, joka tekee kaikki korutuotteensa alusta alkaen itse. Valut tehdään osittain muualla, etelässä Raiskisen valimossa. Janger valmistui Lahden Kultaseppäkoulusta vuonna 1981, ja saman tien lähdettiinkin yrittäjän kenkiin. Tosin, kultasepän liike ei ollut ensimmäinen yritys, jonka Janger perusti, lehdentekoa harjoiteltiin yrittäjänä jo 13-vuotiaana. Kultasepän alalle vinkkasi naapuri, joka oli päässyt opiskelemaan Kultaseppäkouluun paria vuotta aiemmin. ”Koulussa olin kerrankin luokan primus, ja sain hyvää palautetta. Se kannusti eteenpäin.” Jangerin tuttavat olivat olleet töissä Juhlsin hopeapajalla, Kautokeinossa Norjassa, Suomen puolella ei ollut mitään sellaista. Hopeapajan perustaminen kiinnosti, ja myös pohjoisen ulottuvuuden tuominen koruihin. Vuonna 1981 Janger perustikin kollegansa Kai Janssonin kanssa kultasepänverstas Jansson & Jangerin, joka valmisti Lapin hopeakoruja. MATKAILUN NOUSUKIITO ROVANIEMELLÄ Rovaniemen kehittyvällä matkailutoiminnalla on ollut alueen liiketoiminnalle suuri merkitys. Turistit ja matkailijat ovat olleet myös suurin kohderyhmä koko…