Perheyritys neljännessä polvessa

Perheyritys neljännessä polvessa

Haastattelu, Historia, Kellot, Korut, Maakuntakierros
Maakuntakierros: Kello ja Kulta Lyytikäinen Iisalmessa Harva kello- ja kulta-alan liike Suomessa voi kertoa yhtä pitkästä historiasta, kuin Kello ja Kulta Lyytikäinen Iisalmesta. 122 vuotta katkeamatonta toimintaa perheyrityksenä on melkoinen saavutus, joka kertoo sekä ammattitaidosta että laadusta. PITKÄN TAIPALEEN ALKU Kelloseppäliikkeen avajaisia vietettiin 3.6.1903 Iisalmessa osoitteessa Savonkatu 10. Iisalmi oli silloin vielä puutalokaupunki hiekkateineen, kun kuopiolainen kelloseppä K.G. Vartiainen päätti perustaa kellosepänliikkeen Savonkadulle. Uusi liike teki itsensä tunnetuksi alla olevallamainostekstillä: Vastaanotan kaikkea ammattiini kuuluvaa työtä. Työni vakuutena on 10vuotinen ammattikokemus. Minulle uskotut työt tulen tekemään todellisentarkasti ja kohtuullisilla hinnoilla. Sulkeutuen arvoisan yleisön suosioon,piirrän,KunnioituksellaK.G. Wartiainen Yrityksen laajentuessa K.G. Vartiainen sai avukseen sisarenpoikansa Aarne Lyytikäisen Helsingistä. Aarne oli ollut ennen Iisalmeen tuloaankellosepän opissa Kuopiossa, Vartiaisen veljellä, J.R. Vartiaisen kellosepänliikkeessä. Enon kuoltua Aarne jatkoi liikkeen pitoa ja osti yrityksen itselleen 1930-luvun lopulla K.G.…
Read More
Suomen Kultaseppien Liitto ry. 120 vuotta

Suomen Kultaseppien Liitto ry. 120 vuotta

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Koulutus, Uutisia, Yleistä
Liitolla on ollut suuri merkitys alan säilymiseen ja kehittymiseen. Tasan 120 vuotta sitten, lokakuun 15.–16. päivä, kolmekymmentä Suomen kulta- ja hopeaseppäliikkeenharjoittajien jäsentä kokoontui hotelli Kämpissä Helsingissä perustaakseen Suomen Kultaseppien Liiton. Keskustelu kultaseppien yhteistoiminnasta oli jo aloitettu vuonna 1887, jolloin tehtiinkin periaatteellinen päätös yhteisen liiton perustamisesta. Asialistalla uuden liiton toiminnaksi oli leimaustutkinnon järjestäminen, alaa koskevien asetusten tarkistaminen, leimausjärjestelmän uudistaminen, tuontitavaran tarkastaminen, hintojen yhtenäistäminen, keskinäisen kilpailun hillitseminen sekä koulutuskysymykset. Asioita, jotka olivat tuolloin, ja ovat pääosin edelleen liiton toiminnassa keskiössä, vaikkakin uudessa ajassa ja kontekstissa. ALAN TARPEET Kultasepän ammatin kehittäminen oli alkuaikojen toiminnassa päällimmäisenä. Ammattia koskevien asetusten tarkistaminen ja leimaustutkinnon aikaansaaminen olivat silloin tärkeitä tavoitteita. Siihen tartuttiin julkaisemalla kultasepänalalle oppikirja,Kultaseppien käsikirja, vuonna 1909. Kultaseppäkoulu sen sijaan perustettiin liiton toimesta Helsinkiin vasta myöhemmin, vuonna 1910. Oppikirjan lisäksi katsottiin myös tärkeäksi julkaista liitolle äänenkannattaja.…
Read More
Unohdettu mestarisuku

Unohdettu mestarisuku

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely, Yleistä
Suomi on keskiössä ainutlaatuisessa kellohistoriallisessa uudelleenlöydössä. Montandon-kelloseppien unohdettua perintöä esitellään Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa. Montandonin suvun perinnön tutkimuksen ydin on muodostunut ja rakentunut yllättäen Espoossa. Tämä työ tulee herättämään huomiotaantiikkialan asiantuntijoiden, kansainvälisten huutokauppatalojen ja kellotarkastajien keskuudessa ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Nämä ammattilaiset törmäävät työssään usein Montandonin nimeen – sala peräiseen ja aliarvostettuun brändiin, joka on pysynyt hämärän peitossa yli vuosisadan ajan. Mike Montandon Kello- ja korumuseo Kruunun edustalla Tapiolassa Espoossa. Ainutlaatuinen kellonäyttely on avoinna Suomen kello- jakorumuseossa Espoossa 1.3.2026 asti. SUVUN TARINA Montandon Horologinen Yhdistys ry kokoaa yhteen kelloseppiä, horologian tutkijoita ja harrastajia. Yhdistyksen työn tuloksena syntyytänä syksynä ainutlaatuinen tilaisuus: ensimmäistä kertaa yli 130 vuoteen yleisö pääsee näkemään laajimman julkisen esittelyn Montandonin suvun valmistamista kelloista. Näyttely avautui lokakuussa 2025 Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa Espoossa ja jatkuu1.3.2026 saakka. Montandonien…
Read More
Eligiuksen Emeritukset

Eligiuksen Emeritukset

Historia, Korut, Koulutus, Yleistä
Lahden ammattikorkeakoulun korumuotoilun opettajat muistelevat yhdessä kultaisia aikoja, ja innokkaita, motivoituneita opiskelijoita. Vanhemmalle sukupolvelle nämä herrat eivät esittelyä kaipaa. Nuoremmille pieni esittely on ehkä tarpeellinen. Haastattelussa ovat Lahden Kultaseppäkoulun, myöhemmin kultaseppäopiston ja vielä myöhemmin Lahden Ammattikorkeakoulun korumuotoiluosaston opettajat Mikko Seppälä, Pekka Vaissi ja Esko Timonen. Tästä tiukasta tiimistä ovat valitettavasti jo poistuneet Olli ”Ova” Auvinen ja Pekka Ripatti.Seppälä, Vaissi ja Timonen ovat olleet ansaitulla eläkkeellä jo pitkään, mutta nyt muistellaan, miten he tulivat Kultaseppäkoulun opettajiksi, jossa he ansiokkaasti kouluttivat ison osan Suomen kultasepistä ’legendaarisessa’ Lahdessa. Ensimmäiset koulupäivät Alppikadulla syksyllä 1970. Kuva Esko Timosen kokoelmista. OPISKELIJASTA OPETTAJAKSIPekka Vaissin ja Esko Timosen kohtaaminen tapahtui jo opiskeluaikana. Molemmat opiskelivat näet samalla vuosikurssilla, kun koulu oli vielä Helsingissä. Vuoden opiskelun jälkeen koulu siirtyikin jo Lahden kaupungin omistukseen ja Lahteen vuonna 1971. Kun koulun päätyttyä…
Read More
Kelloseppäkoulu sopeutuu aikaan

Kelloseppäkoulu sopeutuu aikaan

Historia, Kellot, Koulutus, Yleistä
Kelloseppäkoulusta on 80 vuoden aikana tullut alansa arvostettu oppilaitos. Kelloseppäkoulun opetus alkoi helmikuun lopussa 1944 Lahden sähkölaitoksen entisissä tiloissa. Opettajana toimi Erkki Saras. Kelloseppäkoulu (The Finnish School of Watchmaking) on toiminut vuodesta 2007 asti Leppävaarassa entisen Espoon kirjaston tiloissa. Samassa pihapiirissä on Laurea-ammattikorkeakoulun tiloja. Kaupungin suunnitelmissa on tulevaisuudessa luoda paikalle paljon nykyistä laajempi kampusalue.“Tällä hetkellä kelloseppäkoulutuksen tilanne on hyvä”, vakuuttaa Kelloseppäkoulun rehtorina vajaat kaksi vuotta toiminut Hanna Harilainen. Toisin oli vielä muutamia vuosia sitten, kun valtionhallinnossa mietittiin uusiksi ammatillista koulutusta ja sen organisoitumista. Rahoitusta leikattiin. Itsenäinen Kelloseppäkoulu ja jopa alan koulutus näyttivät olevan vaakalaudalla. Reetta Junikka, 1. vuoden opiskelija mikromekaanikkolinjalta. Jenna Määttä, 3. vuoden opiskelija kelloseppälinjalta. Aiheesta puhuttiin julkisuudessa hätääntyneeseen sävyyn ja koulutuksen puolesta tehtiin vetoomuksia aina Sveitsiä myöten. Suomalainen kellosepänkoulutus tunnetaan ja tunnustetaan maailmalla.“Itsekin kuulen yhä vielä kaikua tuosta…
Read More