Klassikko: Breguet Reine de Naples

Klassikko: Breguet Reine de Naples

Historia, Kellot
Veikeä ja näyttävä kello! Breguet on yksi vanhimpia ja maineikkaimpia kellomerkkejä. Abraham-Louis Breguet alkoi valmis omalla nimellään teknisesti innovatiivisia kelloja jo vuonna 1777. Hänen maineikkain keksintönsä on turbillion, monimutkainen laite, jonka tarkoitus on eliminoida maan vetovoiman vaikutusta kelloon ja auttaa sen pysymisessä tarkassa ajassa. Breguet on antanut myös nimen erityiselle viisarityylille, niin sanotuille Breguet-viisareille, joita näkee yhä käytössä. Vuonna 1810 Napolin kuningatar, Napoleon Bonaparten sisko Caroline Murat, tilasi A-L Breguet´ltä itselleen kellon, jota voisi pitää myös ranteessa rannekorun tavoin. Kello toimitettiin kaksi vuotta myöhemmin tilaajalle. Kyseistä kelloa on pidetty maailman ensimmäisenä rannekellona. Yhtiönä Breguet on kokenut vuosisatojen ja kymmenten saatossa monta vaihetta. Nykyinen Breguet on vuodesta 1999 saakka ollut osa Swatch Groupia, jonka omistuksessa on useita arvostettuja kellobrändejä. Breguet synnytti uudelleen vuonna 2002 naisille suunnatun luksusmalliston, joka tottelee nimeä Reine…
Read More
Strömforsin ruukki

Strömforsin ruukki

Haastattelu, Historia, Matkailu
Störmforsin ruukki on tunnelmallinen matkailukohde itäisellä Uudellamaalla. Ruukin komeissa ja historiantäyteisissä maisemissa toimivat myös Ruukin Sepät. Strömforsin ruukin vanhat rakennukset veden äärellä ovat uskomattoman kauniita. Ruukin historia ulottuu Vapaaherra Johan Creutzin vuonna 1695 perustamaan kankivasarapajaan. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja laitettiin kulkemaan Kymijoen läntisintä päähaaraa pitkin ja silloinen Pyhtään pitäjä jakautui kahtia. Pitäjän Ruotsin puolta alettiin kutsua Ruotsin Pyhtääksi. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin sen ostivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell. Kaunis ruukkialue syksyn väreissä. Kuva: Julia Weckman Strömfors -nimi tulee omistajiensa sukunimien yhdistelmästä. Nohrström ja Forsell perustivat alueelle manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli aateloidun Jakob af Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukin 31-vuotiaana, kahden pienen lapsen äitinä. Historia kertoo, että vuorineuvoksettaren aika…
Read More
Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Historia
Annettiin puolitusinaa hopealusikkaa merkkipäivän kunniaksi. Teetettiin kaiverrukset ja kunnioitettiin muistettavaa henkilöä aikaa kestävällä lahjalla. Jos lusikka vaurioitui käytössä, se vietiin korjattavaksi hopeasepälle. Hopean kiillotusta ja huoltamista pidettiin normaalina osana omaisuuden hoitoa. Perheissä tarvittiin usein juhlakäytössä täysi tusina jokaista aterinta, joten keräilysarjat olivat merkittäviä. Nykypäivänä yleisin lusikka eli teräslusikka päätyy vaurioituessa metallinkierrätykseen, jossa se hyödynnetään toisessa käytössä ja muodossa. Eri materiaalit ovat kokeneet pöytäkattauksessa monia vaiheita, mutta hopealahjassa on edelleen oma kiistämätön hohtonsa ja etunsa. Lämmönjohtavuuskykynsä ansioista hopeinen esine antaa miellyttävän lämmön sitä käytettäessä. Lisäksi hopealla on tutkittu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. ”Materiaalilla on aina ollut merkitystä pöytäkattauksessa. Nykyään materiaalien käyttö on monipuolisempaa. Ihmisillä on paljon tavaraa ja se näkyy myös kattauskulttuurissa. Ennen vanhaan, kun tavaraa oli vähemmän, ylellisyysesineet kuten hopeat, korostuivat vahvasti”, kertoo Tamminen. Onkin syytä pohtia, mikä määritellään nykyään ylellisyystavaraksi,…
Read More
Maakuntakierros – pohjoisen kuulumisia

Maakuntakierros – pohjoisen kuulumisia

Haastattelu, Historia, Kellot, Korut
Kello & Kulta -lehti kiertää Suomea ja nostaa esiin pitkään katukuvassa näkyneitä kello & kulta-alan liikkeitä sekä näiden yrittäjiä. KITEEN KELLO JA KULTA RUOTSALAINEN Vuonna 1953 Erkki Ruotsalainen perusti Kiteen Kello ja Silmälasihuolto nimisen yrityksen Kiteelle. Myöhemmin nimeksi muotoutui Kello ja Silmälasiliike Ruotsalainen. Yrityksestä tuli perheyritys, kun Erkin puoliso Elvi tuli mukaan 60-luvulla. Perheen pojat Arto ja Mika tulivat yritykseen valmistuttuaan Kelloseppäkoulusta vuosina 1983 ja -86. Vuoden 1993 alussa tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin yrityksen omistajiksi kirjattiin perheen pojat Arto ja Mika Ruotsalainen. Myöhemmin yrityksen nimestä katosivat silmälasit, ja nimeksi muotoutui Kiteen Kello ja Kulta Ruotsalainen Ay. Arto Ruotsalainen Artolla ja Mikalla oli selkeä kuva yrityksessä työskentelemisestä ja he tiesivät myös mihin ryhtyvät, kun vanhemmat jäivät pois yrityksen pyörittämisestä. Liike toimii samoissa tiloissa, jossa se on ollut vuodesta 1964 lähtien. Tuotevalikoimassa on…
Read More
Maakuntakierros

Maakuntakierros

Haastattelu, Historia, Korut, Matkailu
Kello & Kulta -lehti kiertää Suomea ja nostaa esiin pitkään katukuvassa näkyneitä Kello & Kulta -liikkeitä sekä näiden yrittäjiä. Uusimmassa lehdessä esiteltiin mm. toimija Etelä-Suomesta: AURUM PORVOO Kultaseppä Valtteri Honkapää toivottaa tervetulleeksi kultasepänliike Aurumiin Porvoon idyllisessä vanhassa kaupungissa osoitteessa Välikatu 3. Aurumin liiketilassa historiaa ei voi sivuuttaa, se on läsnä kaikkialla. Aurumin myymälätila sisustuksineen on alkuperäisessä kunnossa pikkuruutuisine kaapistoineen ja fasettihiottuine laseineen. Ainutlaatuiset ja edelleen käytännölliset myymäläkalusteet ovat kultasepänliikettä varten käsin rakennettu Max Frelanderin suunnitelmien mukaan vuonna 1916. Porvoon ensimmäinen kultasepänliike aloitti jo vuonna 1863 August Anselm Almin johdolla Jokikadulla. Vaiheittain kultaseppätoiminta siirtyi Välikadulle ja nykyinen Almin ”uusi” verstas rakennettiin 1925-26. Sepät siirtyivät työskentelemään myymälän takatilaan ruutuikkunoista kajastavan luonnonvalon ääreen. Honkapää ja hänen ”paras ja ainoa työntekijänsä” Ester Nurminen jatkavat kultasepäntyön perinteitä käyttäen pajan sata vuotta vanhoja työkaluja ja välineitä, kuten…
Read More