Ajankohtaiset -

07loka 2025 by Kaisu Tullinen

The Independent Watchmaker Course

Kelloseppäkoulun uusi kansainvälinen koulutus kiinnostaa. Kelloseppäkoulu pääsi keväällä 2025 otsikoihin vahvan kansainvälisen maineensa avulla, jota on rakennettu kovalla työllä viimeisen 80 vuoden ajan. The New York Times, lifestyle-lehti Monocle ja Helsingin Sanomat raportoivat koulutusten avautumisesta kansainvälisille opiskelijoille. Kaikesta päätellen tätä mahdollisuutta on odotettu! The Independent Watchmaker Course on suunniteltu erityisesti oman kellon valmistuksesta kiinnostuneille. Opiskelija maksaa kaksivuotisesta koulutuksesta yhteensä noin 50 000 euroa. Opiskelu kurssilla on hieman intensiivisempää kuin suomenkielisillä tutkintoon johtavissa kolmivuotisissa koulutuksissa. Tästä toteutuksesta puuttuvat mm. seinäkellojen huolto ja korjaus, sähköopit ja muita huoltavalle sepälle tyypillisiä osaamiskokonaisuuksia. Fokus on kellon valmistamisessa perinteisin menetelmin. Koulutuksessa tähdätään oman kellon valmistamiseen, koneiston viimeistelyineen, kuorineen ja tauluineen. Opinnot aloitetaan kuitenkin kuten Kelloseppäkoulussa kuuluukin – omien työkalujen valmistuksesta. Kelloseppäkoulu haluaa pitää yllä opiskelijoiden korkeaa tasoa. Opiskelu vaatii motivaatiota, sitkeyttä ja aitoa kiinnostusta alaa…

11syys 2025 by Kaisu Tullinen

Hulluna hopeaan Museo Kruunussa 5.9.–5.10.

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Korutaide, Koulutus, Näyttely

Viikko sitten perjantaina avattiin Kelloseppäkoulun tiloissa ja Kultaseppämestari Pia Jullin ohjauksessa toimivan hopeakoruryhmän näyttely ”Hulluna hopeaan”. Kuusi vuotta sitten Espoon Kelloseppäkoulun tiloissa pidettyjen hopeatyökurssin kurssilaisista kymmenkunta harrastelijaa ja alan opiskelijaa oli tullut toisilleen tutuiksi ja heitä yhdisti palava halu oppia lisää hopean työstämisestä ja korujen valmistamisesta. Opettajan, kultaseppämestari Pia-Mari Jullin, innostamina he ovat jatkaneet yhteisellä polulla oppien uutta sekä säännöllisellä työskentelyllä että lukuisilla toistoilla osaamisen jalostamiseksi. Opetuksessa arvostamme Pian huikeaa osaamista, kannustavuutta, kärsivällisyyttä henkilökohtaisen palautteen antamisessa ja kaiken "hiljaisen tiedon" välittämistä, mitä alan muilla kursseilla on joskus vaikeaa löytää, ryhmäläiset kertovat. Virallisesti ryhmä perustettiin 2.11.2015 ja ryhmän ensimmäinen näyttely oli tarkoitus pitää Kellomuseossa Weegee talossa 2.2-7.3.2021. Juuri silloin Korona iski ja ryhmä päätti toteuttaa näyttelyaikeet virtuaalinäyttelynä, joka pyöri Kellomuseon Youtube-kanavalla useamman vuoden. Samana vuonna ryhmä totesi, ettei tarjolla olevat työväenopiston…

03syys 2025 by Kaisu Tullinen

Kestävä kehitys, kiertotalous ja vastuullisuus

Haastattelu, Jalokivet, Korut, Yleistä

Mitä nämä termit tarkoittavat yleisesti ja mitä ne tarkoittavat kultasepänalalla? Otetaan pieni pintaraapaisu aiheeseen. Kestävän kehityksen työtä ohjaa YK:n globaali toimintaohjelma, Agenda2030.Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriö määrittelee kestävän kehityksen seuraavasti:"Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa." (https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys) KIERTOTALOUS Euroopan parlamentin mukaan kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee. (https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20151201STO05603/mita-kiertotalous-on-ja-miksi-silla-on-merkitysta). Kiertotaloudessa jätteen määrä pyritään vähentämään minimiin ja kun tuote tulee elinkaarensa päähän, pyritään tuotteen materiaalit hyödyntämään aina kun mahdollista uudestaan. Vastakohtana kiertotaloudelle on…

24elo 2025 by Kaisu Tullinen

Metsä kuiskaa

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Korutaide, Näyttely, Tapahtuma, Yleistä

Kello- ja korumuseo Kruunun näyttelyssä on esillä laaja kattaus modernia virolaista korua. Virolaisten nykykorujen näyttely Metsä kuiskaa kertoo 54 korutaiteilijan näkökulmasta käsin luontosuhteesta, metsästä ja sen merkityksestä. Suomessa ei ole aikaisemmin nähty näin laajaa virolaisen modernin korun näyttelyä. Korut on valmistettu pääosin 2020-luvulla. Vanhin teos on Leida Ilon koru vuodelta 1977, jolloin Viro oli miehitetty. Kultasepän ammattia ei saanut harjoittaa kuka tahansa. Metsällä oli erityinen merkitys miehityksen aikana, se oli henkinen turvapaikka, johon virolaisilla oli vahva yhteys.Korut avaavat virolaistaiteilijoiden metsä- ja luontosuhdetta mytologian, metsäyhteyden ja luonnon materiaalien tai ideoiden tuottamisen kautta. Koruihin on kiinnittynyt taiteilijoiden käsissä kokemuksia, havaintoja, haaveita, perinteitä ja ikiaikaista tietoa. Näyttelyn kuraattorina on toiminut Kärt Summatavet PhD. Krista Laos, rintaneula. Aamun koitto. Hopea, alumiini, vuorikide. Kärt Summatavetin alkumuna, hopea, 2024. METSÄ ON KORUTAITEILIJALLE PYHÄ PAIKKA Metsä on…

15heinä 2025 by Kaisu Tullinen

Vaikea maihinnousu

Kellot, Yleistä

Kellomerkkejä on moneen lähtöön ja asiakassegmenttiin. Mikä lähtee nousuun ja mikä katoaa Suomen markkinoilta? Vanha vitsi kysyy, mitkä ovat kaksi asiaa, joita Jumalakaan ei tiedä? Vastaus: sitä mitä jesuiitat pohjimmiltaan ajattelevat ja kuinka monta kellomerkkiä Sveitsissä on. Universal Genève -kelloja on jossain vaiheessa tuotu myös Suomeen. Perinteinen sveitsiläismerkki oli vuodesta 1989 lähtien kiinalaisomistuksessa, mutta siirtyi 2023 Breitlingin emoyhtiölle. Uutta tuotantoa on luvassa ensi vuonna. Vitsi on vanha ainakin sveitsiläisten kellomerkkien osalta. Ennen 1970-lukua merkkien määrä oli valtaisia, mutta kvartsivallankumouksen myötä moni perinteinen kellonvalmistaja joutui laittamaan lapun luukulle. Yhden kellovalmistajankonkurssi saattoi merkitä samalla monen kellomerkin, brändin,loppua.Mikäli on uskominen Wikipedian listaukseen sveitsiläistä kellovalmistajista, nykyisin niitä on noin 150. Jos mukaan lasketaan yhtiöt, jotka kytkeytyvät kelloteollisuuteen, niin firmoja on alppimaassa monin verroin enemmän.Sveitsiläisyys on kellolle merkittävä brändilupaus: kello on hyvä, kestävä ja tarkka…