16huhti 2025 by Kaisu Tullinen
Eligiuksen Emeritukset

Eligiuksen Emeritukset

Historia, Korut, Koulutus, Yleistä
Lahden ammattikorkeakoulun korumuotoilun opettajat muistelevat yhdessä kultaisia aikoja, ja innokkaita, motivoituneita opiskelijoita. Vanhemmalle sukupolvelle nämä herrat eivät esittelyä kaipaa. Nuoremmille pieni esittely on ehkä tarpeellinen. Haastattelussa ovat Lahden Kultaseppäkoulun, myöhemmin kultaseppäopiston ja vielä myöhemmin Lahden Ammattikorkeakoulun korumuotoiluosaston opettajat Mikko Seppälä, Pekka Vaissi ja Esko Timonen. Tästä tiukasta tiimistä ovat valitettavasti jo poistuneet Olli ”Ova” Auvinen ja Pekka Ripatti.Seppälä, Vaissi ja Timonen ovat olleet ansaitulla eläkkeellä jo pitkään, mutta nyt muistellaan, miten he tulivat Kultaseppäkoulun opettajiksi, jossa he ansiokkaasti kouluttivat ison osan Suomen kultasepistä ’legendaarisessa’ Lahdessa. Ensimmäiset koulupäivät Alppikadulla syksyllä 1970. Kuva Esko Timosen kokoelmista. OPISKELIJASTA OPETTAJAKSIPekka Vaissin ja Esko Timosen kohtaaminen tapahtui jo opiskeluaikana. Molemmat opiskelivat näet samalla vuosikurssilla, kun koulu oli vielä Helsingissä. Vuoden opiskelun jälkeen koulu siirtyikin jo Lahden kaupungin omistukseen ja Lahteen vuonna 1971. Kun koulun päätyttyä…
Read More
04huhti 2025 by Kaisu Tullinen
Kelloseppäkoulu sopeutuu aikaan

Kelloseppäkoulu sopeutuu aikaan

Historia, Kellot, Koulutus, Yleistä
Kelloseppäkoulusta on 80 vuoden aikana tullut alansa arvostettu oppilaitos. Kelloseppäkoulun opetus alkoi helmikuun lopussa 1944 Lahden sähkölaitoksen entisissä tiloissa. Opettajana toimi Erkki Saras. Kelloseppäkoulu (The Finnish School of Watchmaking) on toiminut vuodesta 2007 asti Leppävaarassa entisen Espoon kirjaston tiloissa. Samassa pihapiirissä on Laurea-ammattikorkeakoulun tiloja. Kaupungin suunnitelmissa on tulevaisuudessa luoda paikalle paljon nykyistä laajempi kampusalue.“Tällä hetkellä kelloseppäkoulutuksen tilanne on hyvä”, vakuuttaa Kelloseppäkoulun rehtorina vajaat kaksi vuotta toiminut Hanna Harilainen. Toisin oli vielä muutamia vuosia sitten, kun valtionhallinnossa mietittiin uusiksi ammatillista koulutusta ja sen organisoitumista. Rahoitusta leikattiin. Itsenäinen Kelloseppäkoulu ja jopa alan koulutus näyttivät olevan vaakalaudalla. Reetta Junikka, 1. vuoden opiskelija mikromekaanikkolinjalta. Jenna Määttä, 3. vuoden opiskelija kelloseppälinjalta. Aiheesta puhuttiin julkisuudessa hätääntyneeseen sävyyn ja koulutuksen puolesta tehtiin vetoomuksia aina Sveitsiä myöten. Suomalainen kellosepänkoulutus tunnetaan ja tunnustetaan maailmalla.“Itsekin kuulen yhä vielä kaikua tuosta…
Read More
28maalis 2025 by Kaisu Tullinen
Ulla Tillander-Godenhielm – syntynyt alalle

Ulla Tillander-Godenhielm – syntynyt alalle

Haastattelu, Historia, Korut, Yleistä
Nimi Tillander on varmasti jokaiselle kultasepänalalla toimivalle suomalaiselle enemmän kuin tuttu. Tillanderin perheen merkitys suomalaiselle kultasepänhistorialle on vertaansa vailla. Perinne jatkuu tänäkin päivänä Tillanderin kultaseppäsuvussa kuudennessa sukupolvessa. Ennen kuin siirrytään itse asiaan, lienee pieni historiikki paikallaan. Tarina sai alkuunsa, kun vaatimattomista oloista lähtöisin oleva v. 1837 syntynyt Alexander Tillander lähti 12-vuotiaana Helsingin pitäjästä Pietariin kultasepänoppiin. Hän pääsi oppiin suomalaisen kultasepän F.A. Holsteniuksen verstaalle ja suoritti kisällitutkinnon seitsemän oppivuoden jälkeen 1855. Hän sai mestarin arvon vuonna 1860 ja pääsi näin perustamaan oman yrityksensä Bolshaya Morskaya, hienostokadulle. Varsinainen menestystarina alkoi, kun yritys siirtyi arvostetun hovihankkija Karl Hahnin kultasepänliikkeen entisiin tiloihin Nevsky Prospektille, jossa yritystoiminta lähti kukoistamaan arvovaltaisen asiakaskunnan ansiosta. Sittemmin vallankumous ja siirtyminen suomeen lopetti yhden aikakauden, mutta Tillanderin suku on tähän päivään asti ollut merkittävässä asemassa suomalaisen koru- ja jalokivikulttuurin kantajana.…
Read More
26touko 2024 by Kaisu Tullinen
Fabergé – The twilight years

Fabergé – The twilight years

Historia, Korut, Uutisia
Drawings and Objects from the Second Henrik Wigström Album -kirja julkaistiin syksyllä 2023. Uusi Fabergé-kirja ilmestyi lokakuussa 2023 Lontoossa. Kirja perustuu Henrik Wigströmin alkuperäiseen työkirjaan, sen kuviin ja esineisiin. Kirja on jatkoa vuonna 2000 ilmestyneeseen kirjaan ”The Golden Years of Fabergé: Drawings and Objects from the Wigström Workshop”. Aineisto toiseen kirjaan löytyi sattumalta, kun FT Ulla Tillander- Godenhjelmin muun tutkimuksensa parissa löysi kansallisarkistosta Fabergén mestarin Henrik Wigströmin toisen työkirjan. Aineistoa, jota ei tiedetty olevan olemassa. Tämä uskomaton löytö johti kirjaprojektiin, johon kerättiin kirjoittajia eri alojen eksperteistä valaisemaan työkirjassa esiintyviä tekniikoita, esineitä ja ilmiöitä. Ulla Tillander- Godenhielm Henrik Kihlman Kirjaan on Ulla Tillander- Godenhielmin lisäksi esseitä kirjoittanut Timothy Adams, Ludmila Budrina, Cynthia Coleman-Sparke, Emmauel Ducamp, Géza von Habsburg, Henrik Kihlman, Galina Korneva, Tatiana Cheboksarova, Alexander von Solodkoff, Alexis de Tiesenhausen ja…
Read More
06heinä 2023 by Kaisu Tullinen
Aikansa tähtiä

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely
Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…
Read More