Suomalaisuus näkyy kellojen nimissä

Suomalaisuus näkyy kellojen nimissä

Kellot, Yleistä
Suomalaiset kellobrändit tunnustavat lipun väriä nimeämällä mallejaan suomeksi. Suomalaisuus ja luonto, Lappi ja pohjoinen valo ovat olleet elementtejä koruissa ja niiden synnyttämissä mielikuvissa. Mutta minkälaista suomalaisuutta kotimaiset kellobrändit ylläpitävät? Tällä hetkellä Suomessa valmistetaan kelloja erilaisin tuotantotavoin. Lievimmillään brändin nimissä tehdään suunnittelu Suomessa, mutta valmis tuote valmistuu Kiinassa. Suomalaisuus on esillä rannekelloissa ennen kaikkea nimien perusteella, mutta joskus myös materiaaleissa. Erityisesti sotaan ja ilmailuun liittyvät nimet ovat esillä. SOTAHISTORIAA Yksi ehkä vahvimmin suomalaisuutta ilmentävä kellomalli on nyt jo loppuunmyyty Stepan Sarpanevan S.U.F.-brändin Vetehinen. Kellon nimi tulee sodanaikaiselta sukellusveneeltä. Kellon kuori on kotimaista Outukummun terästä ja koneistoksi valittu Eterna. Se on viittaus suomalaisiin kelloseppiin, joista moni hankki aikanaan kokemusta juuri Eternan kellotehtaalla. Muutenkin S.U.F.;n mallien nimet ovat suomalaisia, kuten Komentaja, Ässä ja Myrsky, joilla on yhteys sotahistoriaan, erityisesti ilmailuun. Myrsky on valtion…
Read More
Nousevan auringon kellomaa

Nousevan auringon kellomaa

Kellot, Yleistä
Tunnetuimpia japanilaisia kellomerkkejä ovat Seiko, Citizen, Casio ja Orient. Japani on kellomaa. Se myös ollut kelloteknologian kehittämisessä eturintamassa, varsinkin kvartsikoneistojen aikakaudelta eli 1970-luvulta lähtien. Mutta maan kelloteollisuuteen kuuluu myös taidokasta ja tinkimätöntä käsityötä, jota vasta viime vuosina on saatu laajemmin nähtäväksi länsimaihin. Se vetää vertoja sveitsiläiselle laadulle. Japanilaiset kellot voivat jonkun mielestä olla ”halpisten” maineessa verrattuna sveitsiläisiin kelloihin. Varsinaisia ”halpiksiakin” Japanista löytyy, mutta pääosin japanilaiset kellot ovat hyvinkin laadukkaita ja hinta-laatu-suhteeltaan mitä oivallisimpia hankintoja. SEIKO JA ORIENT Vanhin ja perinteikkäin Japanin kellojäteistä on Seiko. Sen edeltäjä Seikosha perustettiin 1892. Seikoshan tehdas tuhoutui suuressa maanjäristyksessä 1923, mutta firman perustaja Kintari Hattori rakensi nopeasti uuden. Vuonna 1924 tuli myyntiin ensimmäinen kello, jonka kellotaulussa luki Seiko. Seiko on luonnollisesti lyhenne sanasta seikosha, joka tarkoittaa osapuilleen ”hienon ammattitaidon taloa”. Seikon Presage-mallisto tarjoaa laadukkaita automaattikelloja.…
Read More
Susanna Björklund – trendianalyytikko

Susanna Björklund – trendianalyytikko

Haastattelu, Muotoilu, Yleistä
Kukapa ei, näitä epävarmoina aikoina, haluaisi hieman raottaa verhoa tulevaisuuteen, kurkistaa mitä tuleman pitää. Tulevaisuutta ei kuitenkaan kukaan tiedä varmasti, eikä sitä kannata ankkuroida vain yhteen mahdollisuuteen, kuten tulevaisuuden ennustamisessa helposti käy. On kuitenkin tekniikoita ja menetelmiä ennakoida tulevaa ja analysoida trendejä. Susanna Björklund työskentelee päivittäin tulevaisuuksien tutkimisen parissa trendianalyytikkona. Susanna Björklund on tulevaisuusajattelija, strategi ja toimittaja joka tekee trendianalyysejä,opettaa muotoilualan ammattikorkeakoulussa ja kiertää maailmaa. Mitä kuuluu trendianalyytikon normaaliin työpäivään? "No se riippuu siitä, missä monista rooleistani milloinkin työskentelen. Välillä teen trendianalyyseja, luennoin, kiertelen messuja ja välillä taas opetan tulevia muotoilijoita. Aina kuitenkin luen ja keskustelen ihmisten kanssa paljon, tätä työtä tehdään 24/7." Sanoo Björklund, joka mielellään käyttää trendianalyytikon nimikettä  ja sanoo etsivänsä työkseen muutosta. Björklund on lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa ja sen lisäksi tulevaisuusajattelija, strategi, sekä toimittaja. Hän luennoi muun muassa…
Read More
Talvihäät!

Talvihäät!

Korut, Yleistä
Vaaleaa turkoosia, siniharmaata ja luunvalkoista… Mukaan ripaus tummaa havunvihreää tai eukalyptuslehden harmahtavan vihreää. Vaikka kesä on ihana sesonki häille, ei talvi ole sen huonompi vaihtoehto hääjuhlien viettoon! Viimeisten vuosien poikkeusolosuhteet ovat vaikuttaneet häiden järjestämiseen paljon. Moni joutui siirtämään vihkiseremoniaa ja hääjuhlia, joskus siirron joutui tekemään jopa kaksikin kertaa, kun koronarajoitukset osuivat juuri omalle kohdalle. Hääjuhlien järjestämiseen on jouduttu kehittelemään vaihtoehtoja, ja osa niistä on tullut ehkä jäädäkseen. MONTA JUHLAA YKSIEN SIJAAN Hääjuhlien jakaminen useampiin pienempiin tilaisuuksiin on muodostunut maailmalla lähes trendiksi. Moni pari järjestää jo nyt vihkimisen ja juhlat eri päivinä, mutta juhlia voi pitää myös erikseen useammalla kokoonpanolla, pienemmällä porukalla. Vaikka ulkomaille meno on ollut rajoitettua, saatetaan juhlia viettää sekä reissussa että kotimaan kamaralla muutaman kymmenen hengen kesken. Vihkiseremonia omanaan, lähisukulaiset yhdessä juhlassa sekä ystävät ja kaverit toisessa juhlassa.…
Read More
Jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua… – Korut ja jakamistalous löysivät toisensa.

Jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua… – Korut ja jakamistalous löysivät toisensa.

Haastattelu, Korut, Korutaide, Kultaa, Yleistä
Korujen vuokraaminen oli Suomessa täysin uutta, kun keräilijät Mikko Sinervä ja Anne Glad päättivät ystävän kannustamana vuonna 2013 kokeilla, miten sellainen maassamme toimisi. Konsepti oli samoihin aikoihin lanseeratusta vaatelainaamosta tuttu: tarjotaan suomalaisten kuluttajien käyttöön koruja eri tilanteisiin ilman suuria investointeja. Sinervän ja Gladin korukokoelmaa on kerrytetty 1990-luvun puolivälistä alkaen. Silloin saattoi vielä tehdä helposti erinomaisia löytöjä esimerkiksi kirpputoreilta. Designkoru ei ollut yhtä haluttua kuin nyt. Mikko Sinervä ja Anne Glad pyörittävät korulainaamoa. ”Olemme myöhemmin ostaneet myös isompia eriä lopettavien kultasepänliikkeiden varastoista, joten kokoelmassa saattaa olla esimerkiksi kymmenen kappaletta samaa riipusta”, Sinervä kertoo. ”Periaatteessa niitä voisi ehkä myydäkin, mutta se ei tunnu oikein mukavalta ajatukselta.” Tilanne ei ole keräilijäpiireissä mitenkään poikkeuksellinen. Sen sijaan oman kokoelman vuokraaminen on harvinaista. ”Vuokraaminen ei ole meille suurta bisnestä – ei ainakaan vielä. Vuokraamoa ei ole…
Read More