Kello- ja korumuseo Kruunu Archives

02helmi 2024 by Kaisu Tullinen

Kultasepän työ elävän perinnön luetteloon

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Uutisia, Yleistä

Nimeäminen on hieno osoitus perinteikkäälle alalle. Perinteinen kultasepän työ on nimetty yhtenä uutena elävän kulttuuriperinnön kohteena Elävän perinnön kansalliseen luetteloon: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Aikaisemmin mm. Sveitsi on saanut maailmanlaajuiseen elävän perinnön luetteloon perinteisen kellosepäntyön. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 22 uutta kohdetta. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa. Hakemuksen tekivät Suomen Kultaseppien Liitto ry ja Suomen kello- ja korumuseo Kruunu. Suomen Kultaseppien Liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlmanin mukaan Kultasepän työn nimeäminen elävän perinnön luetteloon on arvostuksen osoitus vanhalle perinteikkäälle alalle. Museonjohtaja Essi Pullisen mukaan alan eri käytänteet ja tekniikat ovat hyvin vanhoja ja niitä tulisi vaalia kansallisaarteena. Museo pyrkii tallentamaan käsityötekniikoita ja…

17tammi 2024 by Kaisu Tullinen

HERÄTYS – kello soi!

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellomuseo, Kellot, Näyttely, Yleistä

Herätyskellonäyttely Kello- ja korumuseo Kruunussa on täynnä pirisevää nostalgiaa. Herääminen kuuluu meidän jokaisen päivään. Unentarpeemme on yksilöllistä ja se mikä riittää toiselle saattaa jättää toisen väsyneeksi. Jotkut heräävät arkisinkin omaan tahtiin virkeänä päivän toimiin. Useimmat meistä tarvitsevat kuitenkin työpäivään heräämiseen jonkinlaista ulkopuolista apuvälinettä. Nykyisin mobiililaitteeseen voi valita herätysääneksi mitä tahansa mieleen tuleekaan. Ennen matkapuhelimia herätyksen pystyi tilaamaan lankapuhelimeen, mutta todennäköisimmin herättiin herätyskelloon, jollaisia löytyikin varmasti joka kodista. Toki herätyskellojakin on erilaisia eri soittoäänillä ja teknisillä toteutuksilla varustettuina. Perinteinen mekaaninen mikkihiirikorvainen kovaäänisesti pirisevä herätyskello lienee ikonisin. Ja jos se ei yksin herättänyt niin ainahan sen on voinut laittaa metalliseen saaviin heräämisen varmistamiseksi. Sopii toivoa, että naapuri on halunnut nousta ylös samoihin aikoihin. Elektronisten herätyskellojen aikakaudelta moni muistaa piipittävät muoviset Casiot tai kelloradiot, joista pystyi valitsemaan joko tuuttauksen tai mieleisensä radiokanavan, johon…

18marras 2023 by Kaisu Tullinen

Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistit ovat julkaistu

Kello- ja korumuseo Kruunu, kilpailu, Korut, Näyttely, Uutisia

Vuoden koru 2024 -kilpailu esittelee monimuotoista kotimaista korualan osaamista Kuudetta kertaa järjestettävän Vuoden koru -kilpailun finalistit esittelevät laajaa ja monipuolista kotimaista korumuotoilun osaamista. Vuoden koru 2024 -kilpailun suojelijana toimii Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 31 kappaletta. Osallistujien joukosta esiraati valitsi kymmenen finalistia ja voittajan valitsee yleisö. Vuoden koru 2024 -kilpailun voittaja julkaistaan tammikuussa 2024. Rohkeuden, tarinoiden ja värien loistoa Finalistien töissä nousevat erityisesti esiin rohkeus, uskallus ja pelkäämättömyys. Koruissa näkyvät myös tekijöiden vahvat tarinat ja henkilökohtaiset kokemukset, sekä symboliikka. Korujen materiaaleina on käytetty hopeaa, kullattua hopeaa sekä korukiviä. Erityisesti värikkäät ja kookkaat korukivet loistavat tämän vuoden finaalitöissä, mukana on esimerkiksi kotimainen kauniisti hohtava spektroliitti. Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistikorut. VUODEN KORU 2024 -FINALISTIT DAS LOTUS, Ralph Granroth (Espoo) HÄIVÄHDYKSIÄ, Pirjo Lakkapää (Kiiminki) ILLUUSIO,…

06heinä 2023 by Kaisu Tullinen

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely

Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…

14tammi 2023 by admin7976

Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta  -näyttely esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa.

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely

Aika taskussa - taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta -näyttely on avoinna Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa, Espoon Tapiolassa 13.1.–19.3.2023   Museo sai lahjoituksena suuren laadukkaiden taskukellojen kokoelman kelloseppä Onni Kolistolta (1917-2013) ja nyt taskukellot ovat ensimmäistä kertaa näin laajasti esillä yleisölle.   Taskukellot yleistyivät 1700-luvulla ja olivat oman aikansa ylellisyystuotteita, joihin harvalla oli varaa. Taskukellojen mekaniikan kehitys seuraa vahvasti yhteiskunnallisen historian kehitystä, rautateiden ja tehtaiden myötä luksustuotteesta tuli välttämättömyys, jonka tarkkuus parantui koko ajan. Aika taskussa -näyttelyssä vanhin taskukello on ajoitettu noin vuoteen 1700.     Näyttelyssä pääsee tutustumaan avainvetoisesta taskukellosta vetonupillisiin. Mekaniikan kehitys taskukelloissa osoittaa kuinka luksustuotteesta tuli jokamiehen välttämättömyys ja kuinka agraariyhteiskunta muuttui teolliseksi, joka tarkoitti, että kellonajasta tuli tärkeä.     Suomen kello- ja korumuseo Kruunu  Ahertajantie 3, Espoo  Aukioloajat: ti klo 12-17, ke-pe klo 11-19, la-su klo 10-17. Pääsyliput: Aikuinen 12€, alle 18-vuotiaat …

Kategoria: Kello- ja korumuseo Kruunu