ALANVAIHTAJAT

ALANVAIHTAJAT

Haastattelu, Koulutus
Joskus muutos tuo syvyyttä ammatilliseen minään, joskus täyskäännöksen. Aino Salo päätyi opiskelemaan jalometallialaa Axxelliin entisen työnsä innostamana. Hän on vaatesuunnittelija, ja on hiljattain palanut takaisin Suomeen Ranskasta. Työssään hän suunnitteli asusteita ja koruja kansainväliselle yritykselle. Työ ja opiskelu suoritettiin Pariisissa. “Koko ammatillinen taustani on rakennettu Ranskassa. Ihastuin koruihin ja niiden suunnitteluun, se alkoi heti tuntua omalta. Päädyin tekemään töitä enemmänkin korujen parissa, mutta suunnittelin myös asusteita. Tein töitä samalle yritykselle neljä vuotta ja suoritin harjoittelujaksoni siellä” “Suunnittelu ja valmistus oli entisellä työpaikallani erillisiä toisistaan, korut piirrettiin käsin tai koneella ja mallit valmistettiin Kiinassa. Suunnittelijalla ei ollut kosketusta valmistusprosessiin. En konkreettisesti tiennyt miten korut valmistetaan.” “Minua alkoi kiinnostaa, miten korut valmistetaan. Miten saadaan metallista näin hienoja muotoja.” Valmistusprosessin ymmärtäminen kiinnosti niin paljon, että Salo päätti hakea opiskelemaan alaa. Aino Salo palasi…
Read More
Vetoomus Kelloseppäkoulun puolesta!

Vetoomus Kelloseppäkoulun puolesta!

Kellot, Koulutus, Uutisia
Kelloseppäkoulu julkaisi lokakuussa vetoomuksen koulutuksen säilymisen puolesta. Leppävaarassa Espoossa toimivassa Kelloseppäkoulussa koulutetaan kelloseppien lisäksi mikromekaanikkoja ja järjestetään erikoismyyjäkursseja. Rahoitusleikkausten vuoksi koulu on vaikeuksissa, vaikka samaan aikaan työllistymisprosentti on hyvä ja alan huipputekijöitä tarvitaan. Lue vetoomus ja jaa sitä omissa somekanavissasi! "Kirjoitamme tämän vetoomuksen osoittaaksemme huolemme Espoossa toimivan Kelloseppäkoulun toiminnan tulevaisuudesta, joka on ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vuoksi vaakalaudalla. Kelloseppäkoulusta valmistuu mikromekaniikan osaajia, joita Suomi tarvitsee tärkeissä korkeateknologian tuotteita valmistavissa yrityksissä. Koulun jatkon varmistaminen on sekä kotimaiselle teknologiateollisuudelle että Suomen viennille elintärkeää. Päättäjiltä tarvitaan nopeita toimia, jotta alan opetus ja jatkuvuus saadaan turvattua jatkossakin. Koneet ja laitteet suunnitellaan nykyisin mahdollisimman pieniksi muun muassa energian ja raaka-aineiden säästämiseksi. Useat herkkyyttä ja tarkkuutta vaativat teknologiat, kuten sydämentahdistimen liikeanturit tai kvanttitietokoneiden jäähdytin- ja mittauslaitteet edellyttävät tuotannossaan tarkkaa mekaanista käsityötä. Suomessa tämän vaativan työn erityisosaajia, mikromekaanikkoja…
Read More
Mikromekaniikkaa suomalaisittain

Mikromekaniikkaa suomalaisittain

Koulutus
Kelloseppäkoulusta mainiot eväät teknologia-alan huipulla toimiviin yrityksiin. Yksi yrityksistä on kotimainen Bluefors Pitäjänmäellä, Helsingissä. Mikromekaanikon ja kultasepän opinnoista saatavat taidot taipuvat moneksi. Yhtenä esimerkkinä mikromekaanikkojen koulutuksesta hyötyvistä yrityksistä on suomalainen Bluefors Pitäjänmäellä, Helsingissä.Se on alansa huippuosaaja jäähdytinlaitteiden valmistuksessa tieteellisen ja kvanttitietokoneita hyödyntävän tutkimuksen tarpeisiin. Ydinosaamisenaon erikoistuminen erittäin kylmiin lämpötiloihin soveltuvan teknologian valmistus. Yritys työllistää yli 140 henkilöä, joista noin 10%:lla on tohtorintutkinto. Yrityksen työntekijöitä ovat joukko fyysikoita, tiedemiehiä, insinöörejä ja muita alaan erikoistuneita ammattilaisia. Tuohon joukkoon lukeutuvat myös Leppävaarassa toimivasta Kelloseppäkoulusta valmistuvat mikromekaanikot ja kellosepät. ”Esimerkkinä voisin sanoa, että Blueforsin laitteistojen sähköistyksestä vastaavalla wiring-osastolla työskentelevistä 11:stä työntekijästä ainoastaan yhdellä ei ole Kelloseppäkoulusta saatua koulutusta”, kuvaa tilannetta teknikko Ville Nuutinen, joka hakeutui suoraan armeijasta Kelloseppäkoulun oppiin. Hän työllistyi 2,5 vuotta sitten muutaman muun teknologia-alan yrityksen työkokemuksen jälkeen Blueforsille tuotantoon. NOPEASTI TYÖLLISTYVIÄ…
Read More
Koru ja Taito 80v. -näyttely Kellomuseossa

Koru ja Taito 80v. -näyttely Kellomuseossa

Kellomuseo, Korutaide, Koulutus, Näyttely, Tapahtuma, Uutisia
Suomen Kellomuseo vietti torstaina 2.5. avajaisia korumuotoilun ja kultasepäntaitojen saloja avaavassa laajassa korunäyttelyssä Näyttelykeskus WeeGeellä, Espoossa. Katsaus suomalaisten kultaseppien koulutukseen nostaa esille kädentaidot ja uudet sekä vanhat taitajat. Näyttely on avoinna 3.5.2019-5.1.2020 Suomen Kellomuseossa (Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo). Kahdeksan kuukautta kestävä korunäyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen Kellomuseon, Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Suomen Kultaseppien Liiton kanssa. Näyttely juhlistaa kultasepänalan koulutusta, jonka perinne jatkuu vielä tänäkin päivänä Lahden Muotoiluinstituutin korumuotoilun linjalla sekä Koulutuskeskus Salpauksen Kultasepän alan opinnoissa. Ensimmäinen näyttely aiheesta toteutettiin Sibeliustalolla Lahdessa syyskuussa 2018. Kellomuseon näyttely syventyy aiheeseen näyttävien korujen ja koulutuksen upean historian kautta sekä mielenkiintoisella oheisohjelmistolla. Kirsti Doukas: Butterflies in Botanic Night, 2018 Kultaseppäkoulun tarinan voidaan sanoa alkaneen yli sata vuotta sitten Pietarissa, kun Karl Fabergé palkkasi pajoilleen lahjakkaita suomalaisia kultaseppiä. Venäjän vallankumouksen aikaan kultasepät tulivat…
Read More
Tarkkuutta ja hienomotoriikkaa – Kelloseppäopiskelijan intohimo

Tarkkuutta ja hienomotoriikkaa – Kelloseppäopiskelijan intohimo

Kellot, Koulutus
Perinteikäs, maailmalla arvostettu kelloseppien opinahjo Kelloseppäkoulu sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sen seinien sisältä valmistuu vuosittain 14 kelloseppää ja 14 mikromekaanikkoa. Koulun opiskelijoita on työllistynyt ansiokkaasti maailmalle ja koulun opiskelijoita otetaan mielellään harjoittelijoiksi ulkomaille. OPPIMISEN ALKUUN Hienomotoriikkaa ja tarkkuutta harjoitetaan 3 vuoden opintojen ajan. ”Kärsivällisyys on kellosepän tärkein ominaisuus. Ilman sitä ei voi tässä ammatissa alkumetreillä opinnoissakaan pärjätä” vakuuttaa 1. vuoden kelloseppäopiskelija Annika Leppälä. Hänet ohjasi kellosepän opintoihin kiinnostus tarkkuuteen ja mekaniikkaan. Itse kiinnostus kelloihin esineenä on herännyt opintojen edetessä. ”Keskittyminen tuntikausia johonkin pieneen yksityiskohtaan kellokoneistossa saadakseni sen lopulta toimimaan on koukuttavaa”, hän jatkaa. Kelloseppien maailmassa puhutaankin sitten todella pienistä yksityiskohdista sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä pienimpien kellonkoneiston osien mittatarkkuudet ovat sadasosamillien luokkaa. Kelloseppäkouluun hakeudutaan hyvin erilaisista taustoista ja ikäluokista. Yhdistävänä tekijänä on tietysti kiinnostus kelloihin tai alaan yleensä. Koulupäivät koostuvat teoriatunneista, joilla…
Read More