15kesä 2023 by Kaisu Tullinen
Vuoden kaunein sormus 2023 -finalistit on valittu

Vuoden kaunein sormus 2023 -finalistit on valittu

kilpailu, Korut, Muotoilu
- ilmassa on orgaanisia muotoja ja värejä, rohkeutta ja iloa Vuoden Kaunein Sormus 2023 -kilpailussa suunnittelijoita innostettiin poimimaan viitteitä huomisen kauneudesta ja ilosta suunnata kohti tulevaisuutta sekä kuvittelemaan, millainen sormusmuotoilu voisi kuvastaa huomiseen katsovaa Häivähdyksiä-teemaa. Nyt 16. kertaa järjestettävään, kulta- ja hopeasepille sekä korumuotoilijoille suunnattuun kilpailuun osallistui 53 työtä, joista esiraati valitsi toiseen vaiheeseen 23 ja finaaliin 10 työtä. Jatkoon valituilta suunnittelijoilta pyydettiin kilpailutyön suunnitelman ja tarinan ohella kaupallinen suunnitelma siitä, miten sormusdesign voisi valloittaa uusia sukupolvia Suomessa ja kansainvälisesti. VUODEN KAUNEIN SORMUS 2023 -KILPAILUN FINALISTIT OVAT: Petri Eklöf, Atelier Eklöf Anu Kaartinen, Anu Kaartinen Jewellery Eva Kuczora, Linea Design Finland Mika Paasonen, Paaso Jewellery Company Satu Pyhänniska, Pyhänniska Koruntekijä Jouni Saarenpää, Unique Jewels Lauri Silván, Laatukoru Mika Tarkkanen, Kultaseppämestari Tarkkanen Robert Tarkkanen, Kultaseppämestari Tarkkanen Ville Tuovinen, Kultaseppämestari Tarkkanen Vuoden…
Read More
13kesä 2023 by Kaisu Tullinen
Suomalaisuus näkyy kellojen nimissä

Suomalaisuus näkyy kellojen nimissä

Kellot, Yleistä
Suomalaiset kellobrändit tunnustavat lipun väriä nimeämällä mallejaan suomeksi. Suomalaisuus ja luonto, Lappi ja pohjoinen valo ovat olleet elementtejä koruissa ja niiden synnyttämissä mielikuvissa. Mutta minkälaista suomalaisuutta kotimaiset kellobrändit ylläpitävät? Tällä hetkellä Suomessa valmistetaan kelloja erilaisin tuotantotavoin. Lievimmillään brändin nimissä tehdään suunnittelu Suomessa, mutta valmis tuote valmistuu Kiinassa. Suomalaisuus on esillä rannekelloissa ennen kaikkea nimien perusteella, mutta joskus myös materiaaleissa. Erityisesti sotaan ja ilmailuun liittyvät nimet ovat esillä. SOTAHISTORIAA Yksi ehkä vahvimmin suomalaisuutta ilmentävä kellomalli on nyt jo loppuunmyyty Stepan Sarpanevan S.U.F.-brändin Vetehinen. Kellon nimi tulee sodanaikaiselta sukellusveneeltä. Kellon kuori on kotimaista Outukummun terästä ja koneistoksi valittu Eterna. Se on viittaus suomalaisiin kelloseppiin, joista moni hankki aikanaan kokemusta juuri Eternan kellotehtaalla. Muutenkin S.U.F.;n mallien nimet ovat suomalaisia, kuten Komentaja, Ässä ja Myrsky, joilla on yhteys sotahistoriaan, erityisesti ilmailuun. Myrsky on valtion…
Read More
08touko 2023 by Kaisu Tullinen
Kerrostumia

Kerrostumia

Korut, Korutaide, Matkailu, Näyttely, Uutisia
Kirsti Doukasin ja Kristian Saarikorven näyttelyssä on esillä kauniita kerrostumia. Höyry-galleriassa juuri avautuneessa näyttelyssä on esille muotoilija-kultaseppä pariskunnan Kirsti Doukasin ja Kristian Saarikorven uusimpia teoksia. Näyttely on pariskunnan ensimmäinen kahdestaan järjestetty näyttely. Heidän kiinnostuksen kohteena on viime vuosina ollut puu ja vaneri, materiaalit jotka taipuvat moneen. Näyttelyssä nähdäänkin CNC-jyrsittyjä lentokonevaneriteoksia, joiden kerroksellisuus on näiden töiden ydin. Esillä on myös uusimpia jalokivikoruja, joita on työstetty ilman luonnoksia, rakentaen korut vaihe vaiheelta valmiiksi. Kirstin ja Kristianin yritys Saarikorpi Design Oy sijaitsee Fiskarsissa, jossa he molemmat työskentelevät. Doukas on tunnettu Kalevala Korun pitkäaikaisena muotoilijana, hänen käsialaansa ovat mm. Vanamo ja Naisen ääni. Kristian puolestaan on suunnitellut koruja Lumoava tuotemerkille jo 17 vuotta. Molemmat ovat saanet useita palkintoja ja myös Suomen kultaseppien liitto on nimittänyt molemmat heistä Vuoden kultasepiksi (1999 ja 2005). Kerrostumia-näyttely avoinna…
Read More
06touko 2023 by Kaisu Tullinen
Nousevan auringon kellomaa

Nousevan auringon kellomaa

Kellot, Yleistä
Tunnetuimpia japanilaisia kellomerkkejä ovat Seiko, Citizen, Casio ja Orient. Japani on kellomaa. Se myös ollut kelloteknologian kehittämisessä eturintamassa, varsinkin kvartsikoneistojen aikakaudelta eli 1970-luvulta lähtien. Mutta maan kelloteollisuuteen kuuluu myös taidokasta ja tinkimätöntä käsityötä, jota vasta viime vuosina on saatu laajemmin nähtäväksi länsimaihin. Se vetää vertoja sveitsiläiselle laadulle. Japanilaiset kellot voivat jonkun mielestä olla ”halpisten” maineessa verrattuna sveitsiläisiin kelloihin. Varsinaisia ”halpiksiakin” Japanista löytyy, mutta pääosin japanilaiset kellot ovat hyvinkin laadukkaita ja hinta-laatu-suhteeltaan mitä oivallisimpia hankintoja. SEIKO JA ORIENT Vanhin ja perinteikkäin Japanin kellojäteistä on Seiko. Sen edeltäjä Seikosha perustettiin 1892. Seikoshan tehdas tuhoutui suuressa maanjäristyksessä 1923, mutta firman perustaja Kintari Hattori rakensi nopeasti uuden. Vuonna 1924 tuli myyntiin ensimmäinen kello, jonka kellotaulussa luki Seiko. Seiko on luonnollisesti lyhenne sanasta seikosha, joka tarkoittaa osapuilleen ”hienon ammattitaidon taloa”. Seikon Presage-mallisto tarjoaa laadukkaita automaattikelloja.…
Read More
28huhti 2023 by Kaisu Tullinen
Lävistyksen historia

Lävistyksen historia

Historia, Korut
Korvakorujen laitto on meille suomalaisillekin koristautumisen tapa tavallisimmasta päästä. Kehonmuokkausta, ihon lävistämistä ja tatuoimista esteettisistä syistä on harrastettu jo tuhansia vuosia. Mitä enemmän uusia löydöksiä muinaisista kulttuureista tehdään ja tieteellisiä todisteita niistä löytyy, sen vanhemmaksi lävistämisen perinne näyttää muuttuvan. Tapoja muokata kehoa on lukemattomia: ihminen kiinnittää itseensä esineitä, maalaa tai tatuoi ihoaan, lävistää tai venyttää ihoaan ja asettaa esineitä sen alle. Länsimaisen lävistyskorun juuret juontavat suurimmilta osin Amerikan länsirannikolle. Toinen lävistämisen kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut ilmiö on 1970-luvun punkliike Britanniassa. Lävistyskorut rantautuivat länsimaihin 1600-luvulla, kun lävistetyt korvat ilmestyivät miesten muotiin. Korvarenkaat olivat yhteiskuntaluokasta riippumatta koko kansan asuste, aatelisista kadunmiehiin. Tuorein todiste lävistyksistä on vuonna 1913 Tansaniasta löytyneessä miehen luurangossa, mies eli noin 12 000 vuotta sitten. Luurankoa tutkittiin Portugalilaisessa Coimbran yliopistossa uudestaan vuonna 2020 jolloin lävistyksen jäljet havaittiin. Lävistys on yleisnimike…
Read More