06heinä 2023 by Kaisu Tullinen
Aikansa tähtiä

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely
Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…
Read More
15kesä 2023 by Kaisu Tullinen
Vuoden kaunein sormus 2023 -finalistit on valittu

Vuoden kaunein sormus 2023 -finalistit on valittu

kilpailu, Korut, Muotoilu
- ilmassa on orgaanisia muotoja ja värejä, rohkeutta ja iloa Vuoden Kaunein Sormus 2023 -kilpailussa suunnittelijoita innostettiin poimimaan viitteitä huomisen kauneudesta ja ilosta suunnata kohti tulevaisuutta sekä kuvittelemaan, millainen sormusmuotoilu voisi kuvastaa huomiseen katsovaa Häivähdyksiä-teemaa. Nyt 16. kertaa järjestettävään, kulta- ja hopeasepille sekä korumuotoilijoille suunnattuun kilpailuun osallistui 53 työtä, joista esiraati valitsi toiseen vaiheeseen 23 ja finaaliin 10 työtä. Jatkoon valituilta suunnittelijoilta pyydettiin kilpailutyön suunnitelman ja tarinan ohella kaupallinen suunnitelma siitä, miten sormusdesign voisi valloittaa uusia sukupolvia Suomessa ja kansainvälisesti. VUODEN KAUNEIN SORMUS 2023 -KILPAILUN FINALISTIT OVAT: Petri Eklöf, Atelier Eklöf Anu Kaartinen, Anu Kaartinen Jewellery Eva Kuczora, Linea Design Finland Mika Paasonen, Paaso Jewellery Company Satu Pyhänniska, Pyhänniska Koruntekijä Jouni Saarenpää, Unique Jewels Lauri Silván, Laatukoru Mika Tarkkanen, Kultaseppämestari Tarkkanen Robert Tarkkanen, Kultaseppämestari Tarkkanen Ville Tuovinen, Kultaseppämestari Tarkkanen Vuoden…
Read More
08touko 2023 by Kaisu Tullinen
Kerrostumia

Kerrostumia

Korut, Korutaide, Matkailu, Näyttely, Uutisia
Kirsti Doukasin ja Kristian Saarikorven näyttelyssä on esillä kauniita kerrostumia. Höyry-galleriassa juuri avautuneessa näyttelyssä on esille muotoilija-kultaseppä pariskunnan Kirsti Doukasin ja Kristian Saarikorven uusimpia teoksia. Näyttely on pariskunnan ensimmäinen kahdestaan järjestetty näyttely. Heidän kiinnostuksen kohteena on viime vuosina ollut puu ja vaneri, materiaalit jotka taipuvat moneen. Näyttelyssä nähdäänkin CNC-jyrsittyjä lentokonevaneriteoksia, joiden kerroksellisuus on näiden töiden ydin. Esillä on myös uusimpia jalokivikoruja, joita on työstetty ilman luonnoksia, rakentaen korut vaihe vaiheelta valmiiksi. Kirstin ja Kristianin yritys Saarikorpi Design Oy sijaitsee Fiskarsissa, jossa he molemmat työskentelevät. Doukas on tunnettu Kalevala Korun pitkäaikaisena muotoilijana, hänen käsialaansa ovat mm. Vanamo ja Naisen ääni. Kristian puolestaan on suunnitellut koruja Lumoava tuotemerkille jo 17 vuotta. Molemmat ovat saanet useita palkintoja ja myös Suomen kultaseppien liitto on nimittänyt molemmat heistä Vuoden kultasepiksi (1999 ja 2005). Kerrostumia-näyttely avoinna…
Read More
28huhti 2023 by Kaisu Tullinen
Lävistyksen historia

Lävistyksen historia

Historia, Korut
Korvakorujen laitto on meille suomalaisillekin koristautumisen tapa tavallisimmasta päästä. Kehonmuokkausta, ihon lävistämistä ja tatuoimista esteettisistä syistä on harrastettu jo tuhansia vuosia. Mitä enemmän uusia löydöksiä muinaisista kulttuureista tehdään ja tieteellisiä todisteita niistä löytyy, sen vanhemmaksi lävistämisen perinne näyttää muuttuvan. Tapoja muokata kehoa on lukemattomia: ihminen kiinnittää itseensä esineitä, maalaa tai tatuoi ihoaan, lävistää tai venyttää ihoaan ja asettaa esineitä sen alle. Länsimaisen lävistyskorun juuret juontavat suurimmilta osin Amerikan länsirannikolle. Toinen lävistämisen kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut ilmiö on 1970-luvun punkliike Britanniassa. Lävistyskorut rantautuivat länsimaihin 1600-luvulla, kun lävistetyt korvat ilmestyivät miesten muotiin. Korvarenkaat olivat yhteiskuntaluokasta riippumatta koko kansan asuste, aatelisista kadunmiehiin. Tuorein todiste lävistyksistä on vuonna 1913 Tansaniasta löytyneessä miehen luurangossa, mies eli noin 12 000 vuotta sitten. Luurankoa tutkittiin Portugalilaisessa Coimbran yliopistossa uudestaan vuonna 2020 jolloin lävistyksen jäljet havaittiin. Lävistys on yleisnimike…
Read More
24huhti 2023 by Kaisu Tullinen
Vuoden korunkantaja 2023

Vuoden korunkantaja 2023

Korut, Uutisia
Vuoden Korunkataja 2023 on KirkkoHarri, Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen. Tämän Vuoden Korunkantajaksi on valittu Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen, joka myös tunnetaan KirkkoHarrina. KirkkoHarri on julkisuudessa tunnettu omasta värikkäästä ja ekspressiivisestä sukupuolia rikkovasta ja sukupuolen moninaisuutta korostavasta pukeutumistyylistään. Tässä myös korut saavat näkyvästi tilaa ja se innostaa hienolla tavalla myös miehiä rohkeasti käyttämään koruja pirteänä lisänä meidän muuten melko konservatiivisessa miesten pukeutumismallissa. Ulkoisen värikkään fasadin takana löytyy kuitenkin lämmin ihminen ja teologi. Tittelin antajille on erityisen mielekästä, että se täällä kertaa annetaan juuri kirkon henkilölle. Kirkko on perinteisesti ollut kultasepänalan tuotteiden suuri käyttäjä ja tilaaja. Sakramenttien toimituksissa käytetään yhä edelleen arvokasta kultaseppien valmistamaa esineistöä, jotka ovat kristinuskon symboliikalla koristeltuja. Henkilökohtaisia suhtautumistaan koruihin KirkkoHarri kuvailee muun muassa näin. "Olen rakastanut koruja, koska niissä on jotakin samaa kuin vaikkapa seinällä olevassa taulussa,…
Read More