Ajankohtaiset

Kultaseppiä ja kulttuuria – Kello & Kulta reissussa, osa 2

Kultaseppiä ja kulttuuria – Kello & Kulta reissussa, osa 2

Haastattelu, Korut, Matkailu
Kello & Kulta -lehti tapasi Sveitsissä myös Kultaseppä Doris Aeplin, joka valmistaa yksilöllisiä koruja St.Gallenissa. St.Gallenin keskustassa kultasepänliikettä pitävä kultaseppämuotoilija Doris Aepli tuli alallle jo 70-luvulla. Hän oli kultaseppämestarin ppilaana vuosina 1973-77. Neljän vuoden harjoittelujakson jälkeen hän oli muutaman vuoden töissä kultaseppänä Zurichissä ja sen jälkeen St.Gallenissa. Zurichissä hän oppi ammatista paljon, koska ostajakunta oli kansainvälistä, monipuolista ja heillä on vaativa maku. Zurichissä ihmiset myös lähtökohtaisesti käyttävät enemmän rahaa koruihin. Oman liikkeen Doris perusti vuonna 1984. Nykyinen tyylikäs kultasepänliike ja paja on ollut samalla paikalla vuodesta 1999. Doris tekee paljon tilaustöitä, mutta hänellä on myös omat korumallistot. Turisteja käy vain muutamia silloin tällöin. Täytyy olla hieman erityisempi, juuri arvokoruja hakeva matkailija, joka löytää Doriksen kaupan ja laadukkaat käsintehdyt designkorutuotteet. ”Minun koruni ovat hieman kalliimpia, mutta ajattelen, että minun tarkoitukseni ei…
Read More
Kultaseppiä ja kulttuuria – Kello & Kulta reissussa

Kultaseppiä ja kulttuuria – Kello & Kulta reissussa

Haastattelu, Matkailu
Kello & Kulta -lehti ehti matkailla ja tavata kultaseppiä Sveitsin suunnalla. Zurichin lentokentältä ajaa nopeasti itään, St.Gallenin pikkukaupunkiin. Sveitsissä välimatkat ovat lyhyitä. Puolen tunnin ajomatkan päässä St.Gallenista on jo Itävalta ja vaikkapa Lichtenstein. Laaksossa sijaitseva pittoreski St.Gallenin kaupunki on saanut alkunsa jo vuonna 612, jolloin irlantilainen munkki Gallus asettui asumaan alueelle. Sata vuotta myöhemmin, v. 720 perustettiin luostari, jonka ympärille kaupunki alkoi rakentua. Aikanaan alue tunnettiin tekstiilialan ja tekstiiliteollisuuden keskuksena. Alueella valmistettiin laadukasta pellavaa ja puuvillatuotteita. Kehruukoneiden saaminen St.Galleniin 1800-luvun lopulla nosti sen maailmankartalle. Jopa puolet maailman tekstiilituotannosta sijoittui Sveitsiin juuri tälle alueelle. Nykyisin tekstiiliteollisuus on pientä ja keskittyy korkeatasoisten designtuotteiden valmistamiseen. Menneisyys tulee kuitenkin vastaan joka paikassa. Tekstiiliteollisuuteen liittyviä vanhoja rakennuksia ja tehtaita on paljon, ja niitä on onneksi myös säilytetty. Osa toimii nykyisin loft-henkisinä koteina, liiketiloina ja ravintoloina.…
Read More
Sadan Vuoden Lahjat – Kultakeskus Oy 100 vuotta -näyttely Suomen Kellomuseossa

Sadan Vuoden Lahjat – Kultakeskus Oy 100 vuotta -näyttely Suomen Kellomuseossa

Historia, Kellomuseo, Näyttely
Sadan Vuoden Lahjat – Kultakeskus Oy 100 vuotta -näyttely Suomen Kellomuseossa sukeltaa yhtiön tarinaan eri teemojen ja esineiden kautta. Sadan vuoden aikana Kultakeskuksen tuotteet ovat olleet vahvasti mukana suomalaisten elämässä. Arkea, juhlaa, sotaa ja rakkautta peilaavat esineet herättävät nostalgisia tunteita ja kertovat miten monipuoliseen ilmaisuun jalometalli taipuu. Näyttely on auki Kellomuseossa Espoon Weegee -talossa 24.5.2018-7.4.2019. Suomen Kellomuseon erikoisnäyttely juhlistaa Pohjoismaiden suurimman jalometallitehtaan monivaiheista ja kiinnostavaa tarinaa. Mistä kaikki sai alkunsa 100v sitten, miten kultaseppien oma tehdas syntyi? Lue juttu Kello & Kulta -lehdestä! Kellomuseon näyttelyssä nähdään esineitä joita harvoin, jos koskaan, on ollut julkisesti esillä. Mittava luonnos- ja valokuva-arkisto on inspiroinut näyttelysuunnittelua. Myös haastatteluja ja vanhaa filmimateriaalia on esillä. Kultakeskuksen avuliaan henkilökunnan avustuksella sata vuotta on ollut historiallisen upea matka. Toivotamme kaikki tervetulleeksi tutustumaan näyttelyyn ja sen oheistapahtumiin! Lisätietoa: Facebook:…
Read More
Uutta energiaa Kelloliike Salosessa Turussa

Uutta energiaa Kelloliike Salosessa Turussa

Haastattelu, Kellot, Korut
Kello & Kulta -lehden Maakuntakierros -palstalla kävimme mm. Turussa: Turku on ollut kautta aikojen kulta-ja kelloalalle keskeinen paikka. Kultasepänalan toimintaa on harjoitettu 1300-luvulta asti. Kelloliike Salonen on palvellut samassa osoitteessa kunniakkaat 87 vuotta. Liikkeen perusti kelloseppä Väinö Salonen 20.4.1931 puutaloon Satakunnantielle. Hänen poikansa Ilkka jatkoi isänsä jalanjälkiä ja laajensi 70 -luvun lopulla, kun siirryttiin samaisen talon toisen päähän Matin Lihan lopetettua. Vuonna 2010 Ilkka Salonen menehtyi ja Kelloliike Salonen oli vailla jatkajaa. Uusi yrittäjä saatiin Hanna-Maija Rosenbergistä vuonna 2011. ”Tulin kello- ja kulta-alalle ihan sokkona. Minulla on fysioterapeutin tausta. Kun aloitin, en tiennyt kello- ja kulta-alasta paljoakaan. Onneksi oli kelloseppä Antti Itähaarla, joka edelleenkin korjaa ja huoltaa kelloja Salosella”, Hanna-Maija kertoo. Asiantuntijoilta hän sai apua ja siirtyminen liikkeenharjoittajaksi meni yllättävän kivuttomasti. ”Pystyimme omasta kokemattomuudestani huolimatta ylläpitämään asiantuntijaliikkeen mainetta. Vanhat asiakkaat…
Read More
Rannekellon historiaa

Rannekellon historiaa

Kellomuseo, Kellot
Jo 1700-luvulla valmistettiin naisille yksittäisiä rannerenkaita, joissa oli kello. Monesti kellotaulu oli peitetty saranoidulla ja koristellulla kannella ja naisten rannekelloja pidettiin enemmänkin koruina kuin tarkkoina ajannäyttäjinä. Yleensä kello riippui ketjun varassa kaulassa tai roikkui vyötäröllä vetoavaimineen ja kellonperineen niillä, kenellä kelloon varaa oli. Miehet eivät vielä 1900-luvun taitteessakaan yleisesti käyttäneet kelloa ranteessa. Kello kuului taskuun. Rannekelloa käyttävää miestä pidettiin jopa epämiehekkäänä. [caption id="attachment_304" align="alignleft" width="300"] Sveitsiläinen naisten rannekello suomalaisella nimellä 1930-40-luvulta[/caption] Rannekellojen yleistymiseen 1900-luvulla vaikutti naisten aseman muutos ja siirtyminen työelämään. Kaulakello tai riipuskello ei ollut käytännöllinen tehtaalla tai ulkotöissä. Riipuskelloja muutettiinkin ranteessa pidettäväksi juottamalla niihin lenkit rannekkeelle tai valmistamalla nahkainen kotelo joka vyötettiin ranteeseen. Varhaiset nimenomaan rannekelloiksi valmistetut kellot noudattivat vielä tasku- tai riipuskellojen muotoilua, kunnes kellotehtaat huomasivat potentiaalin naisten rannekellojen markkinoilla ja alkoivat valmistaa ajan muotia mukailevia kelloja.…
Read More